Tekstinhuolto
Tilastokielen karikoita
Pohdittavaksi:
- Millaista tilastokieli on?
- Missä tilanteissa sitä käytetään?
- Millaisia ilmauksia käytetään tilastotietoja ja numeerisia muutoksia kuvattaessa? Mainitse tai etsi esimerkkejä. Voit tutkia esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuja.
Esimerkiksi ilman lämpö näyttää nousevan tai laskevan oikeastaan vain lämpömittarissa, joka on sijoitettu pystyasentoon. Aistein havaittavassa todellisuudessahan ilma kylmenee/viilenee/lämpenee/kuumenee.
Tilasto- ja graafikielen kanssa kannattaa olla valpas: tekstissä on syytä kertoa asioista ja todellisuudesta, tulkita taulukoita, käyriä ja pylväitä eikä vain toistaa ja kuvata niitä.
Tilastojen, käyrien ja diagrammien mallin mukaan muutoksen kuvaamiseen ja kielentämiseen käytetään tekstissä usein pystysuuntaista liikettä kuvaavia verbejä kuten nousta ja laskea. Samalla unohdetaan, että valittavissa on paljon muita muutosta ilmaisevia verbejä, joiden avulla asioita ja ilmiöitä sekä niiden muutoksia voi tarkastella eri näkökulmista, moniulotteisesti ja täsmällisemmin kuin pystysuuntaisina nousuina ja laskuina.
Tietysti on ilmiöitä, jotka konkreettisesti tai kuvaannollisesti ovat korkeita tai matalia (korkea talo, matala syöttö, matalalento), ja ilmiöitä, joiden yhteydessä korkeuden muutosta ilmaisevia verbejä on täysin luontevaa käyttää (aurinko nousee/laskee). Usein tällaisten ilmausten luontevassa käytössä on kyse kielenkäyttöön luonnollistuneista, melko vakiintuneista ilmauksista, abstrakteista merkityksistä sekä numeroin ilmaistavista suureista ja niiden muutoksista.
Monen kansalaisen verenpaine kohoaa, koska hän haluaa nostaa (tai parantaa) tulotasoaan ja koska hän samanaikaisesti hyvin tiedostaa, että eläkeikää nostetaan.
Tilastoista ja graafeista nousemiset ja laskemiset lipeävät kuitenkin varsin usein yhteyksiin, joissa ne eivät ole havainnollisia, ilmaisuvoimaisia taikka täsmällisiä. Sen sijaan, että puhuttaisiin maailmasta ja asioiden tilasta siinä, sorrutaankin puhumaan (vain) tilastosta, taulukosta, graafista. Asiantilan ja muutoksen kuvaamiseen on syytä valita mahdollisimman täsmällinen, käyttökelpoinen ja tarkoituksenmukainen ilmaus. Kielen vivahteikkuutta kannattaa vaalia eikä tyytyä latteaan ja ensin mieleen tulevaan (nousemista/laskemista kuvaavaan) tilastokieliseen ilmaisuun.
Tilastojen ja kaavioiden malli vaikuttaa myös esimerkiksi sanojen aste, luku, taso, sektori, segmentti sekä ilmausten kohdalla ja osalta turhan runsaaseen käyttöön. Näitäkin ilmauksia voi usein tarpeettomina karsia, kun ilmaisee asian täsmällisemmin kuvaamalla ja selittämällä ilmiötä eikä toistamalla tekstissä taulukon tai kuvion sisältöä sellaisenaan.
Pohdintatehtäviä
1. Alla olevissa esimerkeissä kirjoittaja toistaa orjallisesti taulukoiden ja kuvioiden sisältöä sellaisenaan. Mieti, miten kielentäisit asian paremmin niin, että tilastotietojen taustalla oleva todellisuus tulisi tulkituksi tekstissä.
- Nuorten miesten työttömyysasteen muutamia vuosia jatkunut varsin ripeä aleneminen on viimeksi kuluneen vuoden aikana pysähtynyt. Alle 25-vuotiaiden kohdalla työttömyysaste on jopa kohonnut vajaalla prosenttiyksiköllä.
- Havaitsemme, että kun molempia sukupuolia tarkastellaan yhdessä, työttömyysasteiden aleneminen on hienoisesti hidastunut muissa ikäluokissa paitsi 20–24-vuotiaiden kohdalla, joiden kohdalla aleneminen on pysähtynyt.
- Hoitosektorilla työskentelevien osalta alhaiseen palkkatasoon toivotaan pikaisesti kohoamista.
2. Mitä eri yhteyksissä käyttökelpoisia muutosta kuvaavia verbejä (tilasto- ja graafikielisten verbien nousta ja laskea sijaan) suomen kielessä on? Pohdittuasi voit kurkistaa alta joitakin muutosverbejä.
Joitakin muutosta kuvaavia verbejä
|
|
Keksi lisää!
Harjoituksia
Kirjallisuutta ja aiheesta enemmän
Iisa, Katariina & Kankaanpää, Salli & Piehl, Aino 1998: Tekstintekijän käsikirja. Yrityskirjat Oy. Wellprint. Espoo.
Iisa, Katariina & Piehl, Aino 1992: Virkakielestä kaikkien kieleen. VAPK-kustannus. Helsinki.
Viertiö, Annastiina 1999: Tilastokieli "alentaa" ilmaisukykyä. Kielikello 1/1999.
© Esa Laihanen 2006
Seuraavaksi: Kielenhuolto