Etusivu > Tekstinhuolto > Tekstiin kirjoittuvat valinnat

Tekstiin kirjoittuvat valinnat

Kirjoittaja tekee tekstiä kirjoittaessaan monenlaisia valintoja ja hyödyntää valinnoissaan kielen ilmaisumahdollisuuksia eli merkityspotentiaalia.

Kirjoittajan valintoja ohjaavat tekstin taustalla vaikuttavat tekijät, joita ovat

  • tekstin kohderyhmä
  • tavoite ja viestintätarkoitus
  • tilanne
  • kanava.

Tekstiä ja tekstiin kirjoittuvien (kielellisten) valintojen onnistumista voi punnita ja arvioida muun muassa olennaisuuden (relevanttiuden), johdonmukaisuuden, selkeyden ja vaikuttavuuden kannalta.

Tekstin taustat

  • Kenelle teksti on tarkoitettu? (kohderyhmä)
  • Mikä on tekstin tavoite?
  • Mihin teksti pyrkii (tavoite ja viestintätarkoitus)?
  • Missä tilanteessa, millaisissa olosuhteissa?
  • Mikä kanava?

Itse teksti

  • Sisältääkö teksti olennaisen?
  • Onko mukana epäolennaista?
  • Mitä kirjoittaja on valinnut ja mitä jättänyt valitsematta?
  • Millaisia kielellisiä valintoja kirjoittaja on tehnyt?
  • Mitä valinnoilla saavutetaan?
  • Miten toisenlaiset valinnat vaikuttaisivat tekstiin ja sen välittämiin merkityksiin?
  • Miten teksti rakentuu johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi?
  • Onko teksti selkeää ja luettavaa?
  • Miten teksti saavuttaa tavoitteensa?
  • Miten teksti onnistuu vaikuttamaan tarkoituksenmukaisella tavalla?
  • Sopiiko teksti tarkoitukseensa?

Kielenkäytön ja kirjoittajan tekemien kielellisten valintojen onnistumisen arvioinnissa tekstiä ja sen sisältämiä, välittämiä ja luomia merkityksiä voi tarkastella eri näkökulmista, jotka voi Vesa Heikkisen (2003 ja 2004) tapaan jakaa kolmia:

1) Kuinka hyvin teksti onnistuu luomaan kuvaa todellisuudesta?
2) Kuinka hyvin tekstillä tuotetaan toimivaa vuorovaikutusta?
3) Kuinka hyvin tekstistä onnistutaan tekemään yhtenäinen merkityskokonaisuus?

1. Tekstin luoma kuva todellisuudesta

  • Kuinka hyvin ja tarkoituksenmukaisesti teksti onnistuu kuvaamaan todellisuutta?
  • Millaisen kuvan todellisuudesta teksti luo?
  • Miten teksti nimeää asioita ja ilmiöitä? (Vrt. kuva alla.)
  • Onko käytetty käsitteistö johdonmukaista, tarkoituksenmukaista, tarkkaa, ilmaisuvoimaista ja läpinäkyvää?
  • Ketkä teksteissä toimivat ja millaisissa prosesseissa? (Tarkastele verbejä ja toimijoita.)

2. Teksti vuorovaikutuksena (vuorovaikutus- ja asennemerkitykset)

  • Kuinka hyvin ja tarkoituksenmukaisesti tekstissä onnistutaan tuottamaan vuorovaikutusta?
  • Millainen rooli kirjoittajalle ja lukijalle rakentuu tekstiin?
    • Esimerkiksi keittokirjaan tai käyttöohjeeseen kirjoittuu kirjoittajalle ohjaajan ja kehottajan rooli ja lukijalle ohjeita toteuttavan toimijan rooli. Niinhän sen pitää ollakin, jotta teksti toimisi tarkoituksessaan ja saavuttaisi tavoitteensa (toimintaohjeiden yksiselitteinen välittäminen).
    • Tieteelliseen tekstiinkin kirjoittuu kirjoittajalle useita rooleja. Kirjoittaja on tietäjän roolissa esimerkiksi aikaisempia tutkimuksia referoidessaan ja kommentoidessaan sekä omia tuloksia esitellessään, johtopäätöksiä tehdessään ja pohtiessaan. Tieteellisen tekstin kirjoittajalla on myös toimijan rooli (esim. Aineistoksi valittiin/valitsin - - ) tai lukijaa ohjaava rooli (ks. s. 75; kuten taulukosta 3 nähdään; seuraavaksi käsittelen - - ; kuten luvussa 3 todettiin).
  • Miten teksti toimii vuorovaikutuksena?
    • Tuoko kirjoittaja itsensä (minän) esiin (aineistokseni valitsin / päättelen, että - - ) vai häivyttääkö hän itsensä (aineistoksi valittiin / tutkija valitsi / voikin siis päätellä, että - - )?
    • Millainen vaikutus minän esiintuonnilla tai häivyttämisellä on?
  • Millaisia asenteita ja asennemerkityksiä tekstiin sisältyy?
    • Esimerkiksi tieteellisessä tekstissä keskeisiä ovat eri varmuusasteiden osoittimet.
    • Kuinka varmoina tai ehdottomina (pakko, välttämättömyys, mahdollisuus) asiat esitetään? Ks. tarkemmin kohdasta Argumentointikeinot

3. Tekstin toimivuus tekstinä, yhtenäisenä ja johdonmukaisena merkityskokonaisuutena

Harjoituksia

Harjoituksia tekstiin kirjoittuvista valinnoista

Kirjallisuutta ja aiheesta enemmän

Heikkinen, Vesa 2003: Virkakieli, kenen kieli? Oikeuskulttuurin päivän esitelmä Säätytalossa 7.11.2003. Luettavissa sähköisessä muodossa verkosta (ks. http://www.kotus.fi/tutkimus/tekstit/esitelma_virkakieli.shtml) Luettu 1.12.2006.

Heikkinen, Vesa 2004: Jauhelihaa ja muita konteksteja. – Kulttuurintutkimus 21(2004): 2, s. 23–34.

Heikkinen, Vesa – Hiidenmaa, Pirjo & Tiililä, Ulla 2000: Teksti työnä, virka kielenä. Gaudeamus. Helsinki.

Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka – Kuronen, Marja-Liisa & Ollikainen, Marja 2003: Yrityksen viestintä. 3.–4. painos. Edita. Helsinki.

Luukka, Minna-Riitta 1992: Akateemista metadiskurssia. Tieteellisten tekstien tekstuaalisia, interpersonaalisia ja kontekstuaalisia piirteitä. Korkeakoulujen kielikeskuksen julkaisuja n:o 46. Jyväskylä.

Luukka, Minna-Riitta 1995: Puhuttua ja kirjoitettua tiedettä: funktionaalinen ja yhteisöllinen näkökulma tieteen kielen interpersonaalisiin piirteisiin. Jyväskylä.

© Esa Laihanen 2005

Seuraavaksi: Tekstilajeja

 
Vieraskirjaan Sivukarttaan Takaisin ylös