Tekstin laatimisen erityisehtona on lineaarisuus: suomenkielinen teksti etenee vasemmalta oikealle ja rivit jatkuvat ylhäältä alas. Kirjoittajan tehtävänä on huolehtia, miten lukija saa tekstin edetessä kaiken tarvitsemansa tiedon. Tekstiin ei saisi tulla tietokatkoksia, eikä siinä myöskään saisi edetä liian nopeasti uuteen asiaan.
Tällä sivulla:
Ihminen pystyy kiinnittämään uuden tiedon helpoimmin johonkin, minkä hän jo tietää. Niinpä on ymmärrettävää, että yksittäisen virkkeenkin paras informaatiorakenne on sellainen, että ensin ilmaistaan tuttu tieto ja vasta sitten uusi tieto.
Tekstintutkimuksessa tutusta tiedosta käytetään nimitystä teema ja uudesta tiedosta nimitystä reema. Teema on se jakso virkkeessä, joka edeltää lauseen predikaattia. Reema taas alkaa tästä predikaatista. Esimerkiksi lauseessa
Sauli Niinistö pyrkii presidentiksi
teeman muodostavat sanat “Sauli Niinistö” ja reeman sanat “pyrkii presidentiksi”. Kun teema ja reema koostuvat monesta sanasta, käytetään niistä nimityksiä teemalauseke ja reemalauseke.
Vaikka lauseen informaatiorakenteen analyysin rajakohtana on lauseopillinen käsite, predikaatti, on informaatiorakenne ja lauserakenne eri asioita. Teemana ei välttämättä ole lauseen subjekti, kuten edellä mainitussa esimerkissä, vaan teema voi olla muukin lauseenjäsen:
| Teema | Reema |
|---|---|
| Turun yliopistossa Villelle Palloa |
työskentelee yli 3000 henkilöä. myönnettiin stipendi. heitetään näin. |
Asiaa voi tekstissä kuljettaa monella tavalla. Seuraavassa on kolme tapaa. Esimerkit ovat yksinkertaistettuja.
Peräkkäisten virkkeitten teema (tai teemalauseke) on sama tai samaviitteinen sana; predikaatit on kursivoitu:
Lasse on eteläsuomalainen opiskelija. Hän opiskelee lääkäriksi. Tämä ahkera nuori mies haluaisi valmistuttuaan työskennellä Afrikassa. Hän tuntee sääliä huonoissa oloissa eläviä lapsia kohtaan.
Tekstinkatkelman kunkin virkkeen teemana on Lassea tarkoittava sana. Toisessa samoin kuin neljännessä virkkeessä se on pronomini hän ja kolmannessa virkkeessä ilmaus “tämä ahkera nuori mies”.
Teemaprogression mukaisesti informaatio etenee silloin, kun edellisen virkkeen reemasta tulee seuraavan virkkeen teema (kursivoidut sanat; nuoli osoittaa teemaprogressiota):
Turun yliopistossa voi opiskella lääketiedettä. Sitä pyrkii joka vuosi opiskelemaan satoja nuoria. He ovat kotoisin eri puolilta Suomea.
Erittely on teemaprogression muunnos. Siinä ensimmäinen virke on abstraktiotasoltaan muita kappaleen virkkeitä ylempänä, ts. virke sisältää jonkin käsitteen, jota seuraavissa virkkeissä yksilöidään (nämä on esimerkissä kursivoitu). Seuraavassa esimerkissä tämä käsite on sana laitos.
Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on viisi laitosta. Biolääketieteen laitokseen kuuluu mm. farmakologisia oppiaineita. Kliinisteoreettisessa laitoksessa tutkitaan mm. viruksia. Kliininen laitos on oppiaineiden lukumäärältään laitoksista suurin, ja siihen kuuluvat mm. kirurgia ja sisätautioppi. Hammaslääketieteen laitoksessa koulutetaan hammaslääkäreitä. Hoitotieteen laitoksesta valmistuu terveystieteiden maistereita.
Tämän jakson lopussa olevat harjoitukset auttavat sinua kirjoittajana. Jos olet saanut aikaiseksi yhdenkin virkkeen, saat tekstisi etenemään, kun hyödynnät tietojasi eri informaation kuljetustavoista.
Esimerkiksi seuraava virke voi olla useanlaisen jatkokehittelyn itu:
Xylitolin on todettu estävän kariesta.
Kehittely 1: Jatka teemaprogression mukaisesti eli poimi reemalausekkeesta seuraavan virkkeen teema:
Xylitolin on todettu estävän kariesta. Estävä vaikutus perustuu siihen, että – –
Kehittely 2: Kuvaile tarkemmin xylitolin hyötyjä eli ota xylitol seuraavienkin virkkeiden teemaksi:
Xylitolin on todettu estävän kariesta. Xylitol on myös – – . Lisäksi se – – .
Kehittely 3: Kirjoita virkkeen edelle virke, jossa sanot asiasta jotakin yleisempää, jossa kiinnität yksilöidyn puheenaiheen johonkin yleisempään. Esim.
Väestön hampaiden kunnon parantamiseksi on pyritty kehittämään myös erilaisia hampaita suojaavia aineita, joita lisätään esim. hammastahnoihin sekä purukumeihin ja makeisiin. Yksi tällainen on xylitol. Xylitolin on todettu estävän kariesta. – –
Harjoituksia informaatiorakenteesta
Karvonen, Pirjo 1995: Oppikirjateksti toimintana. SKS, Helsinki.
Kauppinen, Anneli – Laurinen, Leena 1988: Tekstioppi – johdatus ajattelun ja kielen yhteistyöhön. Kirjayhtymä, Helsinki.
© Arja Lampinen 2005
Seuraavaksi: Tekstin rakenne, sidosteisuus