Kielenkäytön hyvyyttä tai huonoutta on vaikeaa ja mahdotontakin yksiselitteisesti arvioida suhteuttamatta arviointia tekstin tavoitteeseen, viestintätarkoitukseen ja tilanteeseen. Hyvä kielenkäyttö ja hyvä tyyli ovat nimenomaan käyttöyhteyteen sopivaa ja tarkoituksenmukaista ilmaisua.
Asiateksteissä käytetään asiatyyliä. Asiateksteillä tiedotetaan, vaikutetaan tai ohjataan toimintaa. Asiatyylisten tekstien tavoitteena on tiedon välittäminen tarkoituksenmukaisesti, yksiselitteisesti ja tehokkaasti. Tämän vuoksi asiatekstien kieli on
Asiatekstit vetoavat järkeen ja loogiseen päättelyyn, perustuvat tosiasioihin ja pyrkivät kuvaamaan ja erittelemään todellisuutta. Asiatyylisissä teksteissä suositaan sanojen neutraaleja sanakirjamerkityksiä (denotaatioita) eikä leikitellä mielle-, sivu- ja lisämerkityksillä (konnotaatioilla). Kieli itsessään on ns. läpinäkyvää, huomaamatonta ja neutraalia, jotta se ei vie lukijan huomiota pois itse asiasta.
Virolaisen kielentutkijan Valter Taulin mukaan ihannekieli pyrkii minimikeinoin maksimituloksiin. Taulin mukaan ihannekieli noudattaa kolmea perusperiaatetta: se on selkeää, taloudellista ja esteettistä. Selkeyden, taloudellisuuden ja esteettisyyden periaatteet sopivat erinomaisesti myös hyvän asiatyylin punnintaan.
POHDINTATEHTÄVÄ: Pohdi edellä esiteltyjä asiatyylin piirteitä ja mieti, miten ne poikkeavat kaunokirjallisuuden tai arkityylin piirteistä.
Asiatekstien kielenkäytön ja tyylin onnistumisen arvioinnissa voi ja kannattaa punnita kirjoittajan tekemiä kielellisiä valintoja ja niiden onnistumista. (Ks. myös kohtaa Tekstiin kirjoittuvat valinnat.)
Jonkin ilmauksen sopivuutta käyttöyhteyteen ja tyyliväriä miettiessään kirjoittajan kannattaa hyödyntää sanakirjoja kielitajunsa tukena. Hyviä apuvälineitä ovat esimerkiksi Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja. Sanasto- ja termipulmiin saattaa saada apua myös esimerkiksi Sanastokeskus TKS ry:n (ent. Tekniikan sanastokeskus) sivuilta.
Joskus kirjoittajat ikään kuin pyytelevät anteeksi sanavalintojaan tai sitä, että ovat tyytyneet tilapäisluonteiseen, tyyliltään arveluttavaan, kuluneeseen tai muuten epätarkkaan ilmaukseen, merkitsemällä ilmauksia lainausmerkkeihin. Lainausmerkin oikeasta käytöstä ks. tarkemmin kohtaa Lainausmerkki.
Esim.
1. Käytännössä on todettu, että koulussa tarvitaan vaihtoehtoisia oppimistapoja ja opiskelumuotoja, koska kaikki oppilaat eivät ole teoreettisesti suuntautuneita, minkä vuoksi he saattavat tippua koko "koulutusputken" oravan pyörästä.
2. Syrjäinen maaseutu on nostettu "maailman kartalle" ja aluetta on kaavailtu tulevina vuosina jopa UNESCOn maailmanperintökohteeksi.
POHDINTATEHTÄVÄ: Pohdi, mitä tyylikeinoja ja valintoja oheisessa automainostekstissä on käytetty ja miksi teksti ei edusta neutraalia asiatyyliä.
downforce [daunfo:s] s. I (fys) aerodynaaminen imuefekti II (renault) syntyy diffuusorilla ilman ilmanvastusta lisääviä siipiä; vakauttaa ajoa, antaa nopeutta erityisesti kaarteissa 1 (konkr) junttaa kumit kiitotiehen ja patoaa esiin todellista suorituskykyä 2 (tekn) Valitset sitten Clio Renault Sportin tai Renault R26 Formula 1 -auton, olet urheiluautossa. (LÄHDE: Renault Magazine 3/2006.)
Kommentteja edelliseen mainostekstiin voit näpäyttää tästä.
© Esa Laihanen 2005
Seuraavaksi: Substantiivityylistä verbityyliin