Etusivu > Kielenhuolto > Oikeinkirjoitus > Valimerkit > Yhdysmerkki

Yhdysmerkki

Tällä sivulla:

Yhdysmerkkiä eli lyhyttä viivaa (merkitään -) käytetään paitsi tavuviivana kirjoitetun tekstin rivin lopussa myös yhdyssanoissa osoittamassa osien rajaa. Seuraavassa eri tapauksia.

Yhdysmerkki erottamassa samoja vokaaleja

Yhdysmerkkiä käytetään yhdyssanan osien rajalla, kun edellinen osa loppuu samaan vokaaliin, jolla seuraava alkaa.

keski-ikä, opinto-opas, tasa-arvovaltuutettu, Lähi-itä, tiistai-ilta, koe-erä, heleä-ääninen

Hahmotusapuna yhdysmerkkiä voi käyttää silloinkin, jos yhdyssana on hankala lukea:

tango-ilta (tangoilta)

suomu-orakas (suomuorakas)

pop-opisto (popopisto)

Erisnimi yhdyssanan osana

Yhdysmerkkiä käytetään, kun yhdyssanan osana on erisnimi.

Matti-setä, Suomi-tietous, natsi-Saksa, pikku-Laura

Erisnimi yhdyssanan alkuosana voi olla myös genetiivimuotoinen. Genetiivi ei ilmaise omistajaa, vaan paikkaa:

Ranskan-matka, Ruotsin-laiva (myös: ruotsinlaiva) (vrt. Ruotsin laiva, jossa genetiivi ilmaisisi omistajaa)

Paikannimissä ja henkilönnimissä molemmat osat ovat usein erisnimiä, ja väliin tulee silloin yhdysmerkki.

Koillis-Lappi, Pohjois-Satakunta, Manner-Eurooppa

Marja-Liisa, Ylä-Mella, Liukko-Salonen

Jos yhdyssanan alkuosana on yhdysmerkillinen yhdyssana, jälkimmäisen yhdysmerkin eteen ei tule välilyöntiä.

Itä-Suomi-projekti, Marja-Leena-täti

Rakennusten, jokien yms. nimissä yhdyssanan alkuosana on erisnimi. Näihin tulee yhdysmerkki, jos niiden jälkiosa ei kuulu nimeen. Muuten kirjoitetaan ilman yhdysmerkkiä, jos jälkiosakin kuuluu nimeen

Finlandia-talo (talon nimi on Finlandia)

Rein-virta (virran eli joen nimi on Rein)

Minnansali (salin nimi on Minnansali, ei Minna)

Kuopiohalli (hallin nimi on Kuopiohalli, ei Kuopio)

Warkaussali (salin nimi on Warkaussali, ei Warkaus)

Ulkomaan paikannimissä perusosat usein kuuluvat erisnimeen, joten yhdysmerkkiä ei käytetä:

Kuollutmeri, Kanariansaaret, Karjalankannas, Bodomjärvi

Vierassana yhdyssanan osana

Yhdysmerkkiä käytetään havainnollisuuden vuoksi yhdyssanoissa, joiden toinen osa on vaikeasti hahmottuva tai suomeen vakiintumaton vierassana. Kieleemme vakiintuneet tutut sanat voi jättää yhdysmerkittä. Tosin vierassanan vakiintuneisuus ja hahmotuksen vaikeus on usein tapaus- ja kirjoittajakohtaista. Suositus kuitenkin on, että yhdysmerkkiä käytettäisiin mahdollisimman vähän.

squash-ottelu, sioux-intiaani, csárdás-tanssi

Mutta: clearingtili, rockmusiikki, charterlento, primeasiakas

Numero, kirjain tai merkki yhdyssanan osana

Yhdysmerkillä liitetään yhdyssanan osaksi numeroita, kirjaimia ja merkkejä.

5-vuotias, 1990-luku, C-laatu, a-kohta, a-molli, C-duuri, A-luokka, SFS-EN-standardi, @-merkki, &-merkki

Myös sana-aines liitetään yhdysmerkillä yhdyssanan perusosaan.

jaa-ääni, ahaa-elämys, mennä-verbi

Tarpeetonta on yhdistellä viivalla sellaisia numeroilmauksia, joissa ei ole kyse yhdyssanasta:

”WC:t II-kerros” -> II kerros

”2-tasossa oleva rivitalohuoneisto” -> kahdessa tasossa

”50-vuotta vanha talo” -> 50 vuotta

”Siisti Lada -96, 2-renkaat” -> kahdet renkaat

Myös puhelinnumeron merkinnässä viiva on tarpeeton, koska sitä ei näppäillä:

”050-236 3464” -> 050 236 3464

”09-274 6778” -> (09) 274 6778

Lyhenne yhdyssanan osana

Lyhenne yhdistetään yhdysmerkillä yhdyssanan osaksi. Ennen yhdysmerkkiä ei tule väliä, jos lyhenteessäkään ei ole välejä.

SM-uinnit, MM-kisat, tv-ohjelma, atk-luokka, kaapeli-tv, FM-tutkinto, OECD-maat

Myös lyhennesanat yhdistetään yhdysmerkillä:

Nato-joukot, Eta-sopimus, Unicef-gaala

Rajakohtailmaus yhdyssanan osana

Yhdysmerkkiä käytetään myös sanoissa, joiden alkuosa eli määriteosa on kaksiosainen ja joissa nämä osat on yhdistetty toisiinsa ajatusviivalla.

6–8-vuotiaat, 1920–1940-luvulla, Suomi–Inkeri-seura

Huomaa kirjoitusasu, jos ajatusviivan tilalla käytetään yhdysmerkkiä:

6 - 8-vuotiaat, 1920 - 1940-luvulla, Suomi - Inkeri-seura

Sanaliitto yhdyssanan osana

Yhdyssanan alkuosana eli määriteosana voi olla kahden tai useamman sanan tai kirjaimen ryhmä, joka voi koostua myös lyhenteistä, numeroista tms. Alkuosan ja loppuosan eli perusosan väliin jätetään tällöin tyhjälyönti:

mies ja ääni -periaate, antaa mennä -tyyli,

Seitsemän päivää -lehti, Nissan Micra -merkkinen auto

F 1 -kilpailu, E 4 -tie, GSM 1800 -järjestelmä

Huomaa myös seuraava poikkeustapaus, jossa viiva tulee kiinni kaksiosaisen alkuosan jälkimmäiseen jäseneen pois jätetyn jälkiosan merkiksi.

cum laude- ja laudaturtentit

Rinnasteiset yhdyssanat

Muodoltaan samanlaiset rinnasteiset yhdyssanan osat yhdistetään yhdysmerkillä:

kanttori-urkuri, viritin-vahvistin, marxismi-leninismi

Rinnasteisissa yhdyssanoissa sanan osat ovat samanarvoiset, rinnasteiset. Esimerkiksi kanttori-urkuri tarkoittaa, että henkilö on yhtäaikaisesti kanttori ja urkuri. Kanttoriurkuri taas olisi taas kanttorityyppinen urkuri.

Jos yhdyssanan alkuosa on rinnasteinen, rinnasteisten osien väliin tulee yhdysmerkki, ikään kuin se olisi ja-konjunktion sijasta.

voi-öljyseos (voin ja öljyn seos; kaksi eri ainetta)

äiti-lapsisuhde (äidin ja lapsen suhde; kaksi osapuolta)

Aiemmin näissä tapauksissa alkuosassa käytettiin ajatusviivaa, kysymyshän ei ole siitä, että alkuosa olisi yhdyssana (voi-öljy, äiti-lapsi). Loppuosa liitettiin alkuosaan yhdysmerkillä

voi–öljy-seos

äiti–lapsi-suhde

Luontevampaa olisi kuitenkin kirjoittaa nämä, kuten sulkeissa on. Samantapainen on seuraava, jossa ainesosien väliin tulee yksinkertaisuuden vuoksi yhdysmerkki.

jauheliha-makaronilaatikko (jauhelihasta ja makaronista valmistettu laatikkoruoka)

Yhdysmerkki pois jätetyn sananosan merkkinä

Rinnasteisissa yhdyssanoissa voidaan toisesta jättää yhteinen osa toistamatta merkitsemällä kohtaan yhdysmerkki:

luku- ja kirjoitustaito (lukutaito ja kirjoitustaito)

jääpallo ja -kiekko (jääpallo ja jääkiekko)

äänentallennus- ja -toistolaitteet (äänentallennuslaitteet ja äänentoistolaitteet)

1980- ja 1990-luvulla (1980-luvulla ja 1990-luvulla)

Yhdysmerkki koodimerkinnöissä

Yhdysmerkkiä käytetään eri koodimerkinnöissä, kuten pankkitilin numerosarjojen välissä sekä eräissä kansainvälisen standardin mukaisissa tunnuksissa ja osoitetiedoissa.

455210-37450 (pankkitilin numero)

ISBN 952-37-0886-2 (kirjan standardinumero)

S-415 01 Göteborg (osoitetieto Ruotsista)

© Timo Nurmi 2004

Seuraavaksi: Lainausmerkit

 
Vieraskirjaan Sivukarttaan Takaisin ylös