Etusivu > Kielenhuolto > Oikeinkirjoitus > Valimerkit > Ajatusviiva

Ajatusviivallakin voi muuttaa maailmaa. "Ajatusviiva muutti Eforen miljoonatappiot voitoiksi"

Ks. http://www.kauppalehti.fi/4/i
/uutiset/etusivu/juttu.jsp
?oid=2006/12/13/2173163
.

 

Ajatusviiva

Ajatusviivaa käytetään eri tehtävissä: mm. välimerkkinä, rajakohtailmauksissa sekä luetelma- ja repliikkiviivana. Sitä käytetään myös pois tai kesken jätetyn tekstinosan merkkinä sekä miinusmerkkinä ja tasasumman merkkinä.

Tällä sivulla:

Ajatusviivan merkitseminen

Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva (–). Tämä on ainoa oikea ajatusviiva. Tietokoneen näppäimistössä ei ole sen osoittamiseksi kirjoitettavaa merkkinäppäintä. Ajatusviivan voi etsiä tekstinkäsittelyohjelman merkistöhakemistosta, jossa on valittavana useitakin eripituisia viivoja.

Monissa pöytätietokoneissa ajatusviivan saa yleensä painamalla samanaikaisesti Ctrl-näppäintä ja numeronäppäimistön yhdysmerkin kaltaista viivan merkkiä (-): tulos on ajatusviiva (—).

10–20 euroa

Suomi–Ruotsi-maaottelu

Jos tietokoneessa (esim. kannettavissa malleissa) ei ole erillistä numeronäppäimistöä, ajatusviivan merkitseminen voi olla aikaa vievän näppäilyn takana. Ajatusviivaa voi merkitä myös yhdysmerkillä (-), jonka molemmin puolin jätetään tyhjä väli, näin myös kirjoitettaessa tavallisella kirjoituskoneella.

Joskus tulos ei ole kovinkaan kaunis. Kaiken lisäksi monien tekstinkäsittelyohjelmien oletusasetukset sotkevat asiaa muuttamalla merkityn yhdysmerkin automaattisesti ajatusviivaksi, jonka kahden puolen jäävät tarpeettomat tyhjät välit ( ks. *:llä merkittyä kelvotonta esimerkkiä näppäilyn tuloksesta).

10 - 22 euroa

Suomi - Ruotsi-ottelu

*Suomi – Ruotsi-ottelu

Kun ajatusviivaa käytetään välimerkkinä – merkitäänpä sitä oikealla ajatusviivalla (–) tai yhdysmerkillä (-) – sen molemmin puolin jätetään tyhjä väli. Sen sijaan rajakohtailmauksissa sen kummankaan puolen ei jätetä tyhjiä välejä. Luetelmaviivana ja repliikkiviivana ajatusviivan jälkeen tulee tyhjä väli. – Nämä käytännöt selviävät seuraavasta.

Ajatusviiva välimerkkinä virkkeiden välissä

Ajatusviiva voi käyttää virkkeiden välissä osoittamassa kappaleen sisäistä jaksotusta. Jos ei halua esimerkiksi jakaa kappaletta kahteen osaan sellaisessa tapauksessa, että jälkimmäisestä osasta tulisi vain lyhyt kappale, voi tällaisen edeltävään asiaan löyhästi liittyvän jakson aloittaa merkitsemällä sen eteen ajatusviivan.

Jo ennen Ilmari Kiannon Punaista viivaa oli puhdas murre joutunut muunlaiseen kirjalliseen käyttöön. Vuonna 1906 oli kirjailija Hj. Nortamo julkaissut teoksensa Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkari Iiro. Hän valitsi tietoisesti murteen huumorin välineeksi. Nortamon jälkeen on julkisuuteen astunut pitkä rivi murrehumoristeja ja pakinoitsijoita, mutta Nortamoa tuskin kenenkään voi katsoa ylittäneen enempää juonen juoksuttajana ja murteen taitajanakaan. – Murretta viljellään myös näyttämöllä; esimerkiksi Ilmari Turjan monet näytelmähenkilöt puhuvat hänen kotimaakuntansa murretta.

Ajatusviiva välimerkkinä virkkeen sisällä

Virkkeen sisällä ajatusviivaa voi käyttää erottamassa jotakin irrallista lisää – välihuomautusta – tai liittämässä johonkin edellä sanottuun läheisesti yhteen kuuluvaa. Tällöin ajatusviivan tarkoitus on keskeyttää, pysäyttää, jopa yllättää. Ajatusviivan teho on vahvempi kuin se, että sen tilalla käytettäisiin pilkkua.

Toimittajan – niin kuin kenen tahansa kynänkäyttäjän – olisi hallittava oikeinkirjoitussäännöt edes tyydyttävästi.

Jyväskylän yliopisto oli aluksi – kuten monet muistavat – opiskelijamäärältään varsin pieni yliopisto esimerkiksi Helsingin yliopistoon verrattuna.

Saavuimme tukikohtaamme hyvävointisina mutta nälkäisinä. Avattuamme oven huomasimme keittiön ikkunan jääneen auki ja siellä oli – nälkäisiä oravia popsimassa pöydältä ruokiamme!

Margaretan silmät loistivat, kun Mihail suuteli hänen kättään. Smolnassa kaikki ensimmäisen vuosikurssin tytöt palvoivat ratsuväen upseereita – ja varmaan vähän vanhemmatkin tytöt.

Jos ajatusviivan jälkeen alkaa uusi lause, voi sen edeltä jättää pilkun pois. Jos pilkku merkitään, väliin ei tule välilyöntiä.

Eilen kerrottiin monessa lehdessä – ainakin Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Turun Sanomissa ja Keskisuomalaisessa –, että Jyväskylän Messukeskuksen katon romahtamisesta aiheutuneet vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin.

Eilen kerrottiin monessa lehdessä – ainakin Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Turun Sanomissa ja Keskisuomalaisessa – että Jyväskylän Messukeskuksen katon romahtamisesta aiheutuneet vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin.

Välimerkkinä ajatusviiva on tehovälimerkki, ja varsinkin asiatekstissä sen liiallinen käyttö voi olla silmiinpistävän häiritsevää.

Ajatusviiva ääripääilmausten kuten ääriarvojen, osapuolten ym. välissä

Monenlaisten ääripääilmausten väliin kuuluu ajatusviiva. Ääripääilmaukset voivat olla paitsi lukuja myös nimiä ja muita sanoja.

Ääripäät lukujen ääriarvoja

Ajatusviiva merkitään ääriarvojen eli kahden äärimmäisen lukuarvon väliin yhdistämään niitä (jostakin johonkin). Lukutapa on osoitettu hakasulkeissa.

10–15 euroa [kymmenestä viiteentoista euroa; kymmenen viisitoista euroa (ei: ”kymmenen viiva viisitoista euroa”)]

13.–15.6. [kolmannestatoista viidenteentoista kuudetta t. kesäkuuta; kolmastoista viidestoista kuudetta t. kesäkuuta]

kesäkuun 13.–15. [kesäkuun kolmannestatoista viidenteentoista]

kohdat 3–8 [kohdat kolmesta kahdeksaan]

5–7 hengen ryhmiä [viidestä seitsemään hengen ryhmiä; viiden seitsemän hengen ryhmiä]

vuosina 2000–2003 [vuosina kaksituhatta kaksituhatta kolme]

Peli päättyi maalein 5–1 (1–0, 2–0, 2–1). [viisi yksi, yksi nolla, kaksi nolla, kaksi yksi]

Ajatusviiva merkitään, vaikka toista ääripäätä ei pantaisi näkyviin.

Hän on toiminut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä (1996–1999) ja pääjohtajana (1999–).

Ajatusviiva merkitään kirjaimin kirjoitettujen lukujen väliin, jos luvut eivät ole pieniä ja peräkkäisiä.

Tavoitteemme on saada Suomelle kymmenen–kaksitoista mitalia.

Tapaus sattui kolme neljä vuotta sitten.

Ääripäät paikannimiä

Ääripäät voivat olla paikannimiä (jostakin johonkin). Niitä taivutetaan tarvittaessa aina, onpa niitä ääripäiden välissä kuinka monta paikannimeä tahansa.

Rataosuus Tampere–Jyväskylä

Tampere–Jyväskylä-rataosuus

Tampereen–Jyväskylän rataosuus

Tampereen–Jämsän–Jyväskylän rataosuus

Kun ei ole kyse paikannimien välisestä jostakin–johonkin-suhteesta, ei nimien välissä käytetä ajatusviivaa vaan yhdysmerkkiä. Kirjoitustapa on poikkeuksellinen: eihän ole olemassa seuraavien esimerkkien osoittamia paikkoja Helsinki-Vantaa tai Jyväskylä-Keljo. Tällaisessa yhdysmerkillisen sanan kaltaisessa sanassa taipuu vain jälkiosa.

Helsinki-Vantaan lentoasema ('Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen lentoasema')

ark. Saavumme Helsinki-Vantaalle ('Helsinki-Vantaan lentoasemalle') hetken kuluttua.

Nordean Jyväskylä-Keljon toimipiste ('Jyväskylän kaupungin Keljon kaupunginosan toimipiste')

ark. Maksoin sen laskun Nordean Jyväskylä-Keljossa ('Nordean Jyväskylän Keljon toimipisteessä').

Ääripäät osapuolia – henkilönnimiä tms.

Kun ääripäät ovat osapuolten nimiä – henkilönnimiä, seurojen nimiä yms. – niitä taivutetaan tarvittaessa.

Paasikiven–Kekkosen linja

Ottelu Tappara–Ilves

Tapparan–Ilveksen ottelu

Yleisurheilumaaottelu Suomi–Ruotsi–Norja

Suomen–Ruotsin–Norjan yleisurheilumaaottelu

Hurskainen–Saarinen: Englannin kielioppi

Hurskaisen–Saarisen Englannin kielioppi

Nurmi–Rekiaro–Rekiaro: Uusi sivistyssanakirja

Nurmen–Rekiaron–Rekiaron Uusi sivistyssanakirja

Suomi–saksa–suomi-suursanakirja

Jos henkilönnimiä on enemmän kuin kaksi, voidaan muut kuin viimeinen jättää taivuttamatta.

Nurmi–Rekiaro–Rekiaron Uusi sivistyssanakirja

Ääripääilmaus yhdyssanan alkuosana

Ääripääilmaus voi olla myös yhdyssanan alkuosana. Alkuosana voi olla ääripäälukuja, osapuolia ym. Nämä ajatusviivalla keskenään yhteen liitetyt alkuosat yhdistetään yhdyssanan jälkiosaan yhdysmerkillä. Tyhjiä välejä ei jätetä mihinkään kohtaan.

5–8-vuotiaat

Suomi–Ruotsi-ottelu

Suomi–Saksa-seura

Tampere–Jämsä-rataosa

Jos alkuosa ei ole numero tai jos alkuosan nimet eivät ole erisnimiä, osien välissä ei käytetä tätä nykyä enää ajatusviivaa vaan osat kirjoitetaan yhdysmerkin avulla ikään kuin rinnasteiseksi yhdyssanaksi – yhdysmerkki toimii tässä poikkeuksellisessa tehtävässä.

äiti-lapsisuhde (aik. äiti–lapsi-suhde)

hinta-laatuvertailu (aik. hinta–laatu-vertailu)

liha-makaronilaatikko (aik. liha–makaroni-laatikko)

Edellä esitetyn kaltaisella merkintätavalla on kevennetty aiempaa tapaa, jossa kuului kirjoittaa – tosin johdonmukaisesti mutta hankalasti – eripituisia viivoja. Hankaluutta on ollut myös konekirjoituksessa, jossa korvattaessa ajatusviivaa yhdysmerkillä joudutaan yhdysmerkin kahden puolen jättämään tyhjät välit.

äiti - lapsi-suhde

hinta - laatu-vertailu

liha - makaroni-laatikko

Nämä muodot sopii jättää käyttämättä ja käyttää pelkkää yhdysmerkkiä. Varsinkin liha-makaronilaatikosta näkee ruokaloiden listoilta varsin kirjavia muotoja.

Ajatusviivan sijasta käytetään yhdysmerkkiä myös kirjaimin kirjoitettujen kuukausien tai peräkkäisten lukujen ilmauksissa.

touko-kesäkuun aikana

tammi-huhtikuussa

viisin-kuusinkertainen

Ajatusviiva repliikkiviivana ja luetelmaviivana

Kaunokirjallisuudessa ajatusviivaa käytetään suoran esityksen merkkinä lainausmerkkien sijasta. Tällainen ns. repliikkiviiva merkitään lainauksen eteen. Jos repliikki jatkuu johtolauseen jälkeen, käytetään viivaa myös johtolauseen jälkeen.

– Putositko sinä virtaan? Höger kysyi.
– Putosin.
– Niin arvelin. Ethän sinä muuten pääse arpiasi näyttämään.
– Niitä on seitsemäntoista.
– Tiedetään.
– Etupuolella.
– Etupuolella.

– Arvoisat naiset, Mihail sanoi, – tänä iltana me kaikki lähdemme oopperaan!
– Ihanaa, minä sanoin. – Mikä siellä menee?
– Ei ole paljon vaihtoehtoja – Hovantštšina.
– Ah, minä sanoin hiukan pettyneenä. – Se ruma tsaaritar Sofia… Mutta väliäkö sillä, me kiitämme ja otamme kutsun vastaan.
Margareta nykäisi minua hihasta.
– Entä vaatteet? hän kuiskasi. – Minun juhlapukuni on Smolnassa.
– Minulta saat, minä sanoin iloisesti. – Emmehän me sinne instituutin puvuissa mene. Me olemme nyt lomalla ja pukeudumme hienosti.

Ajatusviiva pois tai kesken jätetyn tekstinosan merkkinä

Ajatusviivaa käytetään myös ilmaisemaan sitä, että virke katkeaa, ajatus jätetään kesken.

Olisikohan sittenkin pitänyt – ?

Jos suorasta esityksestä jätetään tarkoituksellisesti jotakin asian esittämisen kannalta tarpeetonta pois, merkitään pois jätettyyn kohtaan kaksi ajatusviivaa.

Suomen kieleenkin sopii Hermann Paulin (1936, 22) perfektin perusmerkitystä koskeva luonnehdinta: ”Perfektille on aoristiin ja imperfektiin verrattuna – – luonteenomaista, että se – – ilmaisee tekemisen suhteen nykyaikaan – –.”

Tähän tarkoitukseen ei suomessa käytetä kolmea pistettä. Kolmen pisteen tarkoituksena varsinkin kaunokirjallisuudessa on jättää lukijan pääteltäväksi, mitä kertomatta tai kesken jätetyssä kohdassa saattaisi tapahtua. Ks. kolme pistettä.

Ajatusviiva miinusmerkkinä ja tasasumman merkkinä

Ajatusviivaa käytetään miinusmerkkinä. Se on tekstinkäsittelyohjelmissa yleensä samanpituinen kuin plusmerkki ja siksi sille luontevampi pari kuin yhdysmerkki. Kirjoituskoneella kirjoitettaessa tai jos tekstinkäsittelyssä ajatusviivan käyttö ei ole mahdollista, sen tilalla on käytettävä yhdysmerkkiä.

–25 ºC vrt. -25 ºC

+25 ºC

Yksinäisen numeron kanssa miinusmerkki tulee numeroon kiinni. Laskutoimituksissa merkin molemmin puolin tulee tyhjä väli.

Lämpötila oli –33 ºC.

Sain tentistä arvosanaksi 3– mutta en ollut tyytyväinen.

Tilikauden tappioksi kirjattiin –765,40 €.

Tapetit tänään –20 %.

Maksuhyvitys 7 vrk –2 %.

2 – 1 = 1

Eurojen tasasumman merkkinä ajatusviivaa voi käyttää numeron ja pilkun jälkeen samaan tapaan kuin tasasummat on merkitty markkoina tai muuna valuuttana.

30,–

17 000,–

Harjoitus

Avaa välimerkkiharjoitus uuteen ikkunaan.

© Timo Nurmi 2004

Seuraavaksi: Pilkku

 
Vieraskirjaan Sivukarttaan Takaisin ylös