Etusivu > Kielenhuolto > Oikeinkirjoitus > Valimerkit > Tavuviiva

Tavuviiva – sanan jako riviltä toiselle

Tällä sivulla:

Suomen kielessä sanat ovat pitkiä, minkä vuoksi niitä joudutaan kirjoituksessa jakamaan riviltä toiselle, jotta palstan oikeaan reunaan ei jäisi rivien lopussa häiritsevän runsaasti tyhjää tilaa. Tekstinkäsittelyssä pelkkä oikean reunan tasauskaan ei riitä, koska rivillä olevien sanojen ja jopa kirjainten välit jäävät suuriksi.

Useissa tekstinkäsittelyohjelmissa on sanojen tavutusmahdollisuus, joko automaattinen tai sellainen, joka tarvittaessa pyytää kirjoittamaan tavurajan. Automaattinen tavutus saattaa jakaa sanan eri riveille minkä tahansa tavun rajalta. Sanan jaosta eri riveille voi tulla rumaa, ja lisäksi lukijalle voi tulla hahmotusvirheitä.

Tavutuksen yleisperiaatteet:

  • Sanaa ei jaeta sivulta toiselle siirryttäessä.
  • Lyhenteitä ja numeroita ja lyhenteen tai numeron ja päätteen yhdistelmiä ei jaeta riviltä toiselle siirryttäessä.
  • Rivin alkuun tai loppuun ei jätetä yksinäistä vokaalia.
  • Sanaa ei jaeta vokaalien välistä.
  • Yhdyssanat jaetaan niiden osien välistä.

Yksinäinen vokaali rivin lopussa tai alussa

Yksinäistä vokaalia ei eroteta rivin alkuun tai loppuun; sama pätee myös yhdyssanan osiin.

Oikein: yli-
opisto
kou-
lua
yli-
opisto
lumen-
ajo
Väärin: y-
liopisto
koulu-
a
ylio-
pisto
lumena-
jo

Jako vokaalien välistä

Yhdistämättömiä sanoja ei jaeta vokaalien välistä.

Oikein: etsiäk-
seen
jaos-
to
autoan-
sa
äitiä-
ni
Väärin: etsi-
äkseen
ja-
osto
auto-
ansa
äiti-
äni

Eräät k:n astevaihtelun heikkoasteiset muodot ovat tästä poikkeuksena, ja ne voi jakaa vokaalienkin välistä.

kaiku: kai-
un
reikä: rei-
än

Jako heittomerkillisissä sanoissa

Heittomerkki jää pois tavutettaessa sanaa heittomerkin kohdalta.

rei'itys: rei-
itys
liu'un: liu-
un

Yhdyssanojen jako

Yhdyssanat jaetaan niiden osien rajalta.

Oikein: puu-
teline
nyky-
iskelmä
pään-
aukaisu
(tai: pää-
naukaisu)
Väärin: puute-
line
nykyis-
kelmä
päänau-
kaisu

Jako yhdysmerkin kohdalta

Jos yhdysmerkin jommallakummalla puolella on väli, merkki seuraa sitä sanaa, johon se liittyy ilman väliä. Merkki jää rivin loppuun, jos väliä ei ole.

cum laude -arvosana cum laude
-arvosana
hällä väliä -tyyli hällä väliä
-tyyli
Ranskan-matka Ranskan-
matka
1800—1900-luvulla 1800—1900-
luvuilla

Vierassanojen jako

Vierassanojen jakamisessa noudatetaan samoja käytänteitä kuin suomalaisten sanojen jakamisessa. Yhtä äännettä tarkoittavaa kirjainyhdistelmää ei kuitenkaan saa hajottaa.

sj [š] Näs/sjö
skj [š] Hammar/skjöld
ch [š] Beau/mar/chais
sch [š] Braun/schweig
ch [tš] Bee/cham
ch [h] Mün/chen
ch [k] Mi/chel
th [t] Ber/tha
ph [f] Dau/phin
sz [s] Ti/sza

Vierasperäiset yhdyssanat jaetaan mieluusti osiensa välistä, mutta tietenkin myös osia voi jakaa, jollei hahmotusvaikeuksia synny.

serti-
grafia
anti-
kristus
sub-
trooppinen

Jos välikohta on epäselvä, kannattaa tieto tarkistaa vierassanakirjoista, joissa hankalat tavunrajat tai välikohdan vaihtoehtoisuus on osoitettu.

aterio/skleroosi
pros/pekti
pro/g/ressiivinen
sub/s/tanssi

© Timo Nurmi 2004

Seuraavaksi: Yhdysmerkki

 
Vieraskirjaan Sivukarttaan Takaisin ylös