Tällä sivulla:
Erilaisista sulkeista tekstissä käytetään yleensä kaarisulkeita (merkitään ( ja )) sekä tietyissä tapauksissa hakasulkeita (merkitään [ ja ]) ja aaltosulkeita (merkitään { ja }). Sulkeet kirjoitetaan kiinni niiden sisällä olevaan tekstiin mutta irti edellä ja jäljessä tulevasta tekstistä.
Kaarisulkeisiin kirjoitetaan täsmennykset, lisähuomautukset yms. Jos sulkeissa on kokonainen virke, vaikkapa lyhenteitäkin sisältävä, se alkaa isolla kirjaimella ja sen loppuvälimerkki tulee sulkeiden sisään. – Tutkimusraporteissa yms. kannattaa harkita pitkien lisähuomautusten sijoittamista esimerkiksi alaviitteiksi.
Molekyyleistä muodostuvien klustereiden koossa pysymisen kannalta myös molekyylien väliset sidokset (esim. vetysidokset) ovat dispersiovoimien ohella merkittäviä.
Säädyt (oikeastaan valtioneuvosto, sillä se oli onnistunut estämään varsinaisten valtiopäivien kokoamisen, koska niiden pelättiin asettuvan herttuan taakse) yksinkertaisesti kielsivät herttuaa lähtemästä ase kädessä Suomeen.
Ikosaedri muodostuu 20:stä hieman deformoituneesta tetraedristä ja sen pinta 20 tasasivuisesta kolmiosta (ks. kuva 2).
Syynä koulupinnaukseen lienee se, että vanhemmat eivät ole kyllin kiinnostuneita valvomaan lastensa puuhia. Koti on usein puutteellinen, ja lapsissa ilmenee muitakin oireita sopeutumattomuudesta. (Ks. esim. Dahlstedt 1998, 25.)
Onko äidinkielen esittäminen sairaana ja uhanalaisena kenties myyvempää kuin sen esittäminen elinvoimaisena, jatkuvasti muuttuvana ja moninaisena? (Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta lehdistössä on kirjoittanut Harri Mantila Kielikellossa 1/1999.)
Myös tekstin lähdeviitteet merkitään useilla aloilla kaarisulkeisiin. Mikäli lähdettä lainataan tai lähteessä esitettyjä asioita esitetään vain yhdessä virkkeessä, sulkeissa oleva viite merkitään virkkeen sisään, ts. virkkeen loppuvälimerkki (yl. piste) merkitään sulkeiden jälkeen:
Yleinen suuntaus nykyisin on se, että vieraan kielen oppiminen tulisi aloittaa alle 10-vuotiaana. Ajankohta vaihtelee yleensä viidennestä kymmenenteen ikävuoteen asti. Oppimisen on katsottu voitavan aloittaa aiemminkin, jo lastentarhaiässä (Stern 1997, 82).
Viitteitä voi sijoittaa sulkeissa tekstin muihinkin kohtiin. Esimerkiksi silloin kun lähteen kirjoittaja mainitaan tekstissä, viite tulee sulkeissa heti nimen perään:
Stern (1997, 82) on todennut, että oppiminen voidaan aloittaa jo lastentarhaiässä.
Jos lähteen tietoja esitetään useammassa kuin yhdessä virkkeessä, viimeinenkin virke päätetään loppuvälimerkkiin ja viite tulee sulkeiden sisällä vasta tämän jälkeen. Viite muodostaa tässä tapauksessa ikään kuin oman virkkeen, ja se päätetään pisteeseen:
Oppiakseen lukemaan ja kirjoittamaan lapsen on ymmärrettävä, että sanat koostuvat äänteistä ja että kirjaimet ovat symboleja. Kirjoittaessaan lapsen on aluksi pystyttävä erittelemään sana äänteiksi ja sitten kirjoitettava kutakin äännettä vastaava kirjain. Myöhemmin lapsi kirjoittaa sanoja äänteitä suurempien yksiköiden avulla. (Tornéus 1991, 22–25.)
Kaarisulkeita käytetään myös vaihtoehdon ilmaisemiseen:
tekni(lli)nen
varov(ais)uus
sovellu(tu)s
olet(tam)us
Kaarisulkeisiin merkitään myös asiakirjoissa sivunumeron jälkeen ilmoitettava kokonaissivumäärä
1 (3)
2 (3)
Myös matematiikassa tarvitaan kaarisulkeita:
(x + y)² = x² + 2xy + y²
Oikeanpuoleista kaarisuljetta käytetään luetelmassa, kun osat merkitään kirjaimilla tai numeroilla (luetelma ks. Luetelman laadinta):
Orientointivaiheessa kuvataan ennalta a) toiminnan tarkoitus, b) itse toiminta ja c) sen solmukohdat ja muodot.
Toimintakykyisen organisaation olemassaolo edellyttää 1) johtamista, 2) ylläpitämistä ja 3) tuotantoa tai toimintaa.
Pekka Huusko (2002, 34) kritisoi muodollisia asteita mm. sen vuoksi, että ne
1) kangistavat opetusta
2) tekevät opetuksen epäkiinnostavaksi
3) korostavat tietojen osuutta
4) korostavat opettajakeskeisyyttä.
Hakasulkeita käytetään kaarisulkeiden sisällä:
EU teki päätöksen maaliskuussa (mukana oli myös OPEC [öljyntuottajamaiden järjestö]).
Hakasulkeisiin kirjoitetaan myös suoran lainauksen sisällä olevat kirjoittajan kommentit, täsmennykset yms.
Setälä toteaa (1979, 25): ”Sota-aika [1939–1940] oli vaikeaa aikaa, etenkin köyhälistölle.”
Kirjassa todetaan, että ”kuuluisuutta niitti toinen juoksijamme P[auli] J[ohannes] Nurmi”.
”Kesä oli sinä vuonna [1980] poikkeuksellisen helteinen.”
Sanan ääntöasu kirjoitetaan hakasulkeisiin:
Magyar [madjar] Debrecen [däbrätsän]
Aaltosulkeita käytetään paitsi matematiikassa, kemian kaavoissa ja tietotekniikassa myös osoitettaessa jonkin luetelman asioiden kuuluvan kiinteästi yhteen:
{ eläinkunta
kasvikunta
kivikunta }
Kulmasulkeista käytetään myös nimityksiä pienemmyysmerkki (merkitään <) ja suuremmuusmerkki (merkitään >). Näitä käytetään paitsi matematiikassa myös mm. kielitieteessä osoittamassa sanan lainautumisen suuntaa, johtosuhdetta taikka merkityksen kehitystä. Ne kirjoitetaan erikseen edellä ja jäljessä tulevista sanoista tai yksittäisistä merkeistä.
a > b < c 2,5 < 2,6
halla < baltt. šalna
kuntourheilu > kuntourheilla > kuntoilla
eroavaisuus > eroavuus > ero
Seuraavaksi: Heittomerkki