Tällä sivulla:
Pistettä käytetään toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa. Pisteen jälkeen virkkeiden väliin tulee tekstinkäsittelyssä yksi tyhjälyönti.
Äitienpäivän vietto aloitettiin Suomessa 1900-luvun alussa. Isänpäivän vietto on tullut paljon myöhemmin. Lippu nostetaan aina salkoon. Pian kai keksitään alkaa liputtaa lasten- ja isovanhempienkin päivää.
Vapaammassa tyylissä pisteellä voi erottaa sellaisiakin jaksoja, jotka olisivat asiatyylissä edeltävän virkkeen osana. Mainoskielessä erotellaan jopa yksittäisiä sanoja pisteellä, mutta tapa ei kuulu asiatyyliin.
Hän sai ansaitusti kunnolla selkäänsä. Kerrankin. Ja hyvästä syystä.
Kokkonen tuli kilpailussa viimeiseksi. Niin kuin saattoi arvatakin.
En ole sinulle mitään velkaa. Joten voit häipyä siitä.
Se. Varma. Nelitahtinen.
Haluttu ja Varma Ratkaisu -vaihtoautoja. Euro-hinnoilla. Tänään. Tule.
Virkkeen loppuvälimerkin määrää päälauseen muoto. Alisteinen kysymyslause ei tee virkkeestä kysymysvirkettä. (Päälause ja sivulause, ks. luku 7.1.)
En tiedä, milloin Suomessa aloitettiin äitienpäivän vietto.
Tiedätkö, milloin Suomessa aloitettiin äitienpäivän vietto?
Joskus muodoltaan kysyväkin virke voi päättyä pisteeseen. Tällöin se on sisällöltään lähinnä toteamus, jossa liitepartikkelit lieventävät kysymyksenomaisuutta, taikka lähes huudahdus.
Kukapa siitäkään asiasta koskaan selvää ottaa.
Onkohan tuossakaan touhussa ollut ikinä mitään järkeä.
Kuinka paljon minä silloin rakastinkin häntä.
Jos virke päättyy pisteelliseen lyhenteeseen, loppuun merkitään vain yksi piste.
Rakennusten kunnostamiseen tarvittaisiin uusia rakennustarvikkeita, nauloja, työkaluja yms. Mutta niitä ei sodan runtelemassa maassa ole.
Leikki etenee siten, että ensin Pekka kuiskaa sanan Liinalle, Liina Matille, Matti Marjolle, Marjo vierustoverilleen jne. Lopuksi viimeinen sanoo kaikille sanan ääneen.
Pistettä käytetään lukuihin jaoteltujen esitysten numerosarjojen välimerkkinä. Sarjoihin merkitään välipisteet mutta ei loppupistettä. Esimerkki:
7 Pilkku
7.1 Pilkku virkkeen eri lauseiden välissä
7.1.1 Pilkku päälauseiden välissä – rinnastuskonjunktiolauseet
7.1.2 Päälauseiden pilkutusta koskevien sääntöjen väljennyksiä
7.1.3 Pilkku samanlaisten sivulauseiden välissä
7.1.3.1 Rinnastuskonjunktioiden sitomat alistuskonjunktiolauseet
7.1.3.2 Rinnastuskonjunktioiden sitomat relatiivilauseet
7.1.3.3 Rinnastuskonjunktioiden sitomat alisteiset kysymyslauseet
jne.
Piste merkitään myös numeroitujen taulukoiden, kuvien, kuvioiden yms. numeron jälkeen. Otsikoiden perään pistettä ei yleensä merkitä.
Taulukko 5. Torpparien ikäjakauma Isossakyrössä vuosina 1890–1899
Kuva 2. Parkanolainen naisten kansallispuku
Kuvio 4. Polttomoottorin toimintaperiaate
Pistettä käytetään osoitettaessa arabialaisella numerolla järjestyslukua, jossa lukuun ei tarvitse merkitä sijapäätettä. Nominatiivissa myös järjestysluvun tunnusta -s voi käyttää, ja tällöin pistettä ei tarvita. – Roomalaisin numeroin järjestyslukua osoitetaan enää harvoin (ks. tarkemmin Numeroilmaukset).
Kilpailuun ilmoittautuneista 27. ei osallistunutkaan kisaan.
Kilpailuun ilmoittautuneista 27:s ei osallistunutkaan kisaan.
7. § ’seitsemäs pykälä’ (lakikielessä piste jätetään usein merkitsemättä)
8. mom. ’kahdeksas momentti’
1. Kor. ’ensimmäinen Korinttolaiskirje’
Jos virke loppuu perusmuodossa olevaan järjestyslukuun, pelkkä loppupiste ei riitä osoittamaan järjestyslukua vaan luvun jälkeen merkitään kaksoispiste ja s-kirjain.
Hämäläinen oli kisassa vasta 18:s.
Pisteellisiä arabialaisia numeroita käytetään myös silloin, kun järjestysluvun sija ilmenee seuraavasta sanasta. Sijapäätettä ei panna näkyviin.
Hän jäi kilpailussa 18. sijalle.
Tästä asiasta on mainittu kirjan 12. luvussa.
Toimistosihteeri on sairauslomalla 29. päivään asti.
Pistettä käytetään päiväyksessä järjestysluvun merkkinä päivän ja kuukauden numeroiden jäljessä.
Iisalmessa 29.12.2003
Tavataan sitten perjantaina 6.11. klo 16 kerhohuoneella.
Repliikkiviivoin esitetyn luetelman loppuun kuuluu piste.
Järjestäjien on huolehdittava siitä, että
– paikat siistitään
– keitään ei saa jäädä sisälle
– ovet lukitaan.
Jos luetelman osat muodostavat lauseita, jopa virkkeitä, voi kaikkien luetelmien osien loppuun merkitä pisteen riippumatta siitä, muodostavatko ne (useita) virkkeitä, ja samalla kaikki kohdat voi aloittaa isolla alkukirjaimella. – Luetelman edelle voi johtolauseeseen tarvittaessa merkitä lähdeviitteen, jolloin virke on luontevaa päättää kaksoispisteeseen, ei pisteeseen.
Ostojen kohdistaminen hyväksytyille toimittajille saattaa aiheuttaa ongelmia osto- ja sopimusneuvotteluissa. Seuraavat seikat heikentävät yrityksen neuvotteluasemaa ja vahvistavat toimittajan vaikutusvaltaa yritykseen (Poter 1998, 23):
– Toimittajien keskittyminen.
– Ostajan merkitys toimittajan myyntiin ei ole merkittävä.
– Toimitettava tuote on uniikki tai muuten modifioitu.
– Toimittajan vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset. Näitä voivat olla työntekijöiden uudelleenkoulutus, uusien toimittajien tuotteiden testauskulut, tuotteiden uudelleensuunnittelukulut jne.
– Toimittajalla on kyky ryhtyä samalle alalle, jolla ostaja toimii.
Opinnäytetöissä otsikoiden loppuun ei merkitä pistettä, ei mahdolliseen alaotsikkoonkaan.
Johdanto
Lähteet
Liite 1
Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo
Suomalaisten ja ranskalaisten sananlaskujen vertailua
Lehtiotsikoinnissakaan ei käytetä pistettä, paitsi varsinaisten otsikoiden lisäotsikoissa.
Myyrmäki toipuu räjähdyksestä
Keväinen Kreikka kutsuu jälleen
Esko Ahoa kaavailtu Sitran johtoon
Savutuvan Apaja Vaajakoskella halutaan laajentaa kylpylähotelliksi
Vankienkuljetusauto yritettiin pysäyttää elokuvatyyliin
— Ammuskelijat hyytyivät piikkimattoon nelostiellä lähellä Jyväskylää.
Sisävesikaavasta tuli kiusankappale
— Kuhmoisissa peukaloitiin rantojensuojeluohjelmaa kuntalaisten aloitteesta.
Kuvioiden, kuvien ja taulukoiden nimien tai otsikoiden lopussa pistettä yleensä käytetään, jos se on pitkä, jopa lauseen mittainen. Lyhyestä piste voi jäädä pois.
Kuvio 5. Tammikuun lämpökäyrä
Taulukko 2. Nesessiivirakenteiden frekvenssit ja prosenttiset jakaumat Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa sekä uutiskielessä vuosina 1973, 1983, 1993 ja 2003.
Kuva 6. Eteläpohjalaisen naisen päähine 1800-luvun ja 1900-luvun taitteen ajoilta.
Varsinkin lehdistössä kuvatekstin lopussa käytetään pistettä, kun kuvatekstinä on kokonainen virke. Kuvateksteinä voi olla useitakin virkkeitä.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ulla Anttila (vihr.), joutui toimittajien tenttiin heti Supon tiloista päästyään.
Pojat kiirehtivät usein koulun jälkeen kirjastoon. Jaakko Penttinen (vas.) ja Joonas Reinikka ovat tyytyväisiä, että Uuraisten kirjastokortti käy nykyään myös Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Piste merkitään lyhenteen loppuun, jos kyseessä on loppulyhenne tai koostelyhenne. Loppulyhenteissä sanan lopusta on otettu kirjaimia pois niin paljon kuin sanan tunnistettavuus sallii. Sana on katkaistu sellaisen konsonantin jäljestä, jota seuraisi vokaali. Mittayksiköiden loppulyhenteisiin pistettä ei kuitenkaan merkitä. Ks. tarkemmin Lyhenteet.
v. ’vuonna, vuosina’ (mutta esim. 50 v ’vuotta’)
puh. ’puhelinnumero’
esim. ’esimerkki, esimerkiksi’
maist. ’maisteri’
arkkit. ’arkkitehti’
kansaned. ’kansanedustaja’
Sanaliittojen ja yhdyssanojen loppulyhenteissä merkitään myös välipiste(et).
fil. kand. ’filosofian kandidaatti’
maat. ja metsät. lis. ’maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti’
toim.joht. ’toimitusjohtaja; toiminnanjohtaja’
dipl.ins. ’diplomi-insinööri’
Koostelyhenteissä sanoja lyhennetään siten, että otetaan mukaan vain alkukirjain ja tarvittava määrä muita kirjaimia taikka vain sanojen alkukirjaimet. Piste merkitään loppuun. Mittayksiköiden koostelyhenteisiin pistettä ei merkitä, esim. km ’kilometri(ä)’. Ks. tarkemmin Lyhenteet.
ks. ’katso’
vrt. ’vertaa’
pvm. ’päivämäärä’
jne. ’ja niin edelleen’
yms. ’ynnä muuta sellaista’
Piste merkitään henkilönnimeä tarkoittavan alkukirjanlyhenteen jälkeen. Välilyönti tulee pisteen jälkeen, ei kuitenkaan yhdysmerkin edessä.
P. Heinonen
J. K. Paasikivi
M.-L. Saarinen
Timo T. A. Mikkonen
Muissa isokirjainlyhenteissä kuin henkilönnimien alkukirjainlyhenteissä pistettä ei käytetä.
Kellonajoissa erotetaan pisteellä omiksi jaksoikseen tunnit, minuutit ja sekunnit.
Hakulisen viidenkympin hiihdon legendaarinen loppuaika 3.33.33 on jäänyt monen mieleen.
20.30 TV-uutiset ja sää
20.45 Lotto
20.50 Itse Valtiaat
Kokous alkaa poikkeuksellisesti klo 16.20 kerhohuoneella.
Sekunnin sadasosien ja tuhannesosien erotuksessa sekunneista käytetään pilkkua.
Pistettä käytetään joskus pitkien numerosarjojen jaksotuksessa. Tällainen välipiste ei ole normaalitekstissä tarpeen, kun numerot tavallisesti jaksotellaan lopusta päin kolmen numeron ryhmiin. – Talousalan teksteissä piste on mahdollinen, jotta väärinkäytöksiä ei syntyisi, esimerkiksi numeroiden lisäämistä tyhjään tilaan. Ks. tarkemmin Numeroilmaukset.
Sakari Nurmion tulot vuodelta 2001 ovat 1.274.268 mk, josta ennakonpidätystä on suoritettu 549.456 mk, eli euroiksi laskettuna tulot 214.307 € ja pidätys 92.407 €.
Välipiste on turha muulloin:
”Toyota Avensis 1999 aj. 119.000 km. Hinta 19.800 €.”
”Kirjaa on painettu jo yli 45.000 kappaletta.”
”Paikalle oli kerääntynyt ainakin 12.000 henkeä.”
Tutkielmissa ja opinnäytteissä viitataan kirjallisuuteen, johon on tukeuduttu. Tekstiviitteissä, alaviitteissä taikka viiteluettelossa merkitän lähdetieto kunkin tieteenalan konventioiden mukaan.
Jos tutkielmassa käytetään tekstiviitettä, merkitään tietolähteestä sulkeiden sisään yleensä sen teoksen, artikkelin tms. kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja sivunumero, josta tieto on saatu. – Piste merkitään sulkeiden sisään, jos viittaus koskee tekstissä olevaa useampaa virkettä kuin yhtä.
Yrityksen strategisen toiminnan kannalta on kannattavaa käyttää sellaisia toimittajia, jotka haluavat parantaa kilpailukykyään. Tämä varmistaa ainakin sen, että toimittaja käyttää hinta-laatusuhteeltaan riittävän hyviä tai keskimääräistä parempia tuotteita varmistaakseen kilpailukykynsä markkinoilla. Käyttämällä tällaisia toimittajia pystytään toimittajien vaihtamisesta aiheuttavia kustannuksia pienentämään. (Porter 1998, 123–124.)
Edellisen kaltainen viittaus käsitetään virkkeen luonteiseksi ilmaukseksi, joka päättyy pisteeseen; sopiihan siinä ilmoittaa täydellisempiäkin virkkeeseen kuuluvia aineksia, kuten predikaatti – vaikka vain lyhenteenä:
… varmistaakseen kilpailukykynsä markkinoilla. Käyttämällä tällaisia toimittajia pystytään toimittajien vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia pienentämään. (Ks. esim. Porter 1998, 123–124.)
Jos viittaus koskee vain yhtä virkettä, pistettä ei merkitä sulkeiden sisään – eihän virkkeen sisällä voi olla toista pisteeseen päättyvää virkettä. Virkkeen loppuvälimerkki eli piste (tai voi olla muukin iso välimerkki, kuten huutomerkki, kysymysmerkki tai kaksoispiste) merkitään vasta viitteen päättävän sulkumerkin jälkeen.
… varmistaakseen kilpailukykynsä markkinoilla. Käyttämällä tällaisia toimittajia pystytään toimittajien vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia pienentämään (Porter 1998, 123).
Virkkeen sisälle suljettu viittaus koskee siis vain tuota yhtä virkettä. Edeltävään taikka jäljessä seuraavaan tekstiin viittaus ei ulotu.
Opinnäytteissä viittaukset kirjallisuuteen on joillakin tieteenaloilla tapana esittää sivun alalaidassa, alaviitteinä. Tällöin tekstissä merkitään rivinylisellä noottinumerolla se kohta, jolla viitataan sivun alalaidassa mainittuun lähteeseen. Noottinumero on rivinylisenä kiinni joko yksittäisessä sanassa, esimerkiksi näin¹ liitettynä, tai virkkeen loppuvälimerkissä eli tavallisesti pisteessä, esimerkiksi näin.² – Noottinumero johdattaa lukijan sivun alalaitaan, jossa on tieto kyseisestä lähteestä viittaamassa puolestaan edemmäksi lähdeluetteloon.
Noottinumero voi johdattaa myös tekstin varsinaisesta juonesta poikkeavaan lisäselvitykseen taikka muihin huomautuksiin.³ Koostuupa alaviite kirjallisuusviitteestä, huomautuksesta tai mistä muusta, viite päätetään aina pisteeseen.
1 Porter 1998, 30.
2 Ks. esim. Porter 2001, 30.
3 Joinakin aikoina tässä mainittuja seikkoja ei ollut otettu huomioon (ks. esim. Aho 1999, 6).
Alaviitteissä mainittujen lähteiden kuuluu löytyä aakkosjärjestykseen laaditun lähdeluettelon vastaavista kohdista. Sinne on kirjattu lähteiden tarkat bibliografiset tiedot.
Opinnäytteissä viittaukset kirjallisuuteen voidaan merkitä noottinumeroina paitsi jokaisen sivun alalaitaan myös jatkuvana viitenumerointina ensimmäisestä sivusta viimeiseen asti.
Samoin kuin alaviitteissä myös viiteluetteloissa merkitään joka kohtaan loppupiste, olkoon kyseessä kirjallisuusviite, huomautus tai muu.
1 Paunonen 1996, 22.
2 Stevens 1999, 20.
3 Ks. esim. Kukkola 1998, 26, jossa hän perustelee asiaa omalaatuisella tavalla.
4 Vrt. esim. Hård 2000.
Viiteluettelossa mainitut lähteet viittaavat aakkosjärjestykseen laaditun lähdeluettelon vastaaviin kohtiin, joista selviävät lähteiden tarkat bibliografiset tiedot.
Lähdeluetteloissa käytetään lähdeluettelotietojen osioiden erotuksena yleisesti pistettä, mutta muitakin välimerkkejä, kuten pilkkua ja sulkeita. Käytänteet vaihtelevat eri tieteenalojen mukaan ja ylipäätään siinä, mitä tietoja lähdeluetteloon kirjataan.
LÄHTEET
Heikkilä, Jorma – Kantola, Kaisa 1983. Luova kirjoittaminen. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-11626-2.
Hirsjärvi, Sirkka – Remes, Pirkko – Sajavaara, Paula 2000. Tutki ja kirjoita. 6. painos, uudistettu laitos. Kirjayhtymä, Helsinki. ISBN 951-26-4184-8 (nid.). 8. painos. Tammi 2002. ISM 9789512646180.
Iisa, Katarina – Oittinen, Hannu – Piehl, Aino 2002. Kielenhuollon käsikirja. Uudistetun ja päivitetyn laitoksen 1. painos (5. laajennettu ja muutettu painos).Yrityskirjat, Helsinki. ISBN 952-9660-42-1.
Itkonen, Terho 1990. Vierassanat. Kielenkäyttäjän opas. Kirjayhtymä, Helsinki. ISBN: 951-26-2796-5.
Korhonen, Ritva 1990. Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Valtion painatuskeskus, Helsinki. ISBN 951-9475-72-9.
Leino, Pirkko 2001. Hyvää suomea. 3. painos. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-17667-6 (sid.).
Nurmi, Timo 1999. Suomen kielen sanakirja ulkomaalaisille. Finnish Dictionary for Foreigners. Gummerus Kustannus Oy, Helsinki. ISBN 951-20-5245-8.
Kolmea pistettä käytetään virkkeen lopussa yleensä kaunokirjallisuudessa kertomatta tai kesken jätetyn merkkinä tapauksissa, joissa jätetään lukijan pääteltäväksi, mitä kyseisessä kohdassa voisi tapahtua. Lukija voi itse jatkaa mielikuvituksensa varassa ja kuvitella jatkon.
He kävelivät kuutamossa pitkän aikaa kahden. Pian he tulivat heinäladon kohdalle ja astuivat sisään…
Tekniikan ja varsinkin fysiikan teksteissä kolmea pistettä näkyy käytetyn rajakohtailmauksissa. Yleiskielessä on tällöin yleensä ajatusviiva.
40...49 MW
40–49 MW
Luonnontieteellisillä aloilla kolmen pisteen käyttö on joskus perusteltua, kun halutaan välttää useiden peräkkäisten viivojen käyttöä, esimerkiksi miinusmerkin ja ajatusviivan peräkkäisyyttä.
Huominen päivälämpötila on koko maassa –6 º...–8 ºC.
Ajatusviiva tai sitä pidemmät viivat eivät toimisi yhtä hyvin tässä tarkoituksessa.
Huominen päivälämpötila on koko maassa –6 ºC— –8 ºC.”
Kolmea pistettä ei kuitenkaan käytetä lainauksista pois jätetyn tekstinosan merkkinä. Siihen tarkoitukseen käytetään kahta ajatusviivaa.
© Timo Nurmi 2004
Seuraavaksi: Huutomerkki