Kaksoispistettä käytetään suoraa esitystä edeltävän johtolauseen loppuvälimerkkinä silloin, kun suora esitys osoitetaan lainausmerkein..
Morsian vastasi: ”Tahdon.”
Uskot kai, jos sanon: ”En enää rakasta sinua.”
Pääministeri vastasi näillä sanoilla: ”Minä eroan tehtävästäni.”
Lautaan oli kirjoitettu: ”Tämän kylän ämmät ja kippurahännät ne saavat olla sinun!”
Jos suora esitys osoitetaan esim. kaunokirjallisuudessa repliikkiviivalla, lauseiden rajalla käytetään kaksoispistettä tai vaihtoehtoisesti pistettä, varsinkin jos johtolause ja suora esitys asetellaan alakkain.
Morsian vastasi: – Tahdon.
Morsian vastasi. – Tahdon.
Morsian vastasi.
– Tahdon.
Taulukoiden, jaotelmien, luetelmien, kuvioiden, kuvien yms. havaintomateriaalien edelle on syytä rakentaa johdantolause, joka viittaa havaintomateriaaliin. Johdantolause päätetään usein kaksoispisteeseen, ja samaan yhteyteen voi kirjata esim. tekstiviitteen lähteestä, josta materiaali on.
Kolmessakymmenessä vuodessa kylien yhteenlaskettu määrä nelinkertaistui. Seuraava taulukko osoittaa kylien välisten erojen olleen suuret (Annala 1994, 234):
Taulukko 3. Kirkonkirjaväkiluku Kuusankosken kylissä vuosina 1870–1900.
| Kylä | 1870 | 1880 | 1890 | 1900 |
| Kuusanniemi | 163 | 343 | 591 | 1415 |
| Keltti | 381 | 504 | 718 | 658 |
| Pilkanmaa | 333 | 403 | 625 | 617 |
| Ruotsula | 255 | 395 | 1006 | 2043 |
| Mattila | 230 | 242 | 306 | 850 |
| Hirvelä | 58 | 73 | 75 | 141 |
| Yhteensä | 1420 | 1960 | 3321 | 5742 |
Muuttoliikkeen vuoksi väestö lisääntyi nopeimmin teollisuuskylissä. Eniten kasvaneet alueet olivat Kuusanniemen alue ja Ruotsulan alue. – –
Seuraavassa on tässä tutkimuksessa mukana olleiden koehenkilöiden jakauma ikäluokittain:
20–25-vuotiaat 18
26–30-vuotiaat 27
31–35-vuotiaat 41
36–40-vuotiaat 15
yli 40-vuotiaat 8
Luetelman johdantolauseeseen tulee kaksoispiste, jos se muodostaa itsenäisen virkkeen.
Ostomarkkinatutkimuksen avulla voidaan yritykselle laatia ostostrategia. Toimivan ostostrategian luominen vaatii seuraavien avainkohtien tuntemusta:
– Toimittajien luotettavuus ja kilpailukykyisyys.
– Päällekkäisten toimintojen optimointi.
– Ostojen kohdistaminen hyväksytyille toimittajille.
– Maksimaalisen vaikutusvallan saaminen toimittajiin.
Jos johdantolause jatkuu luetelmien eri kohtiin, kaksoispistettä ei merkitä (ks. Luetelma).
Kaksoispistettä käytetään sellaisen lauseen jälkeen, jota seuraa luettelo.
Kurssin ovat suorittaneet seuraavat henkilöt: Eila Juntunen, Katri Kallio, Pertti Uimonen sekä Liisa Öst.
Puuroihin voidaan käyttää seuraavia suurimoita: kaura-, ohra-, ruis-, tattari-, vehnä-, manna-, riisi- ja perunasuurimoita.
Kaksoispistettä ei pidä käyttää luettelon edellä, jos edeltävä lause ei ole täydellinen.
Puuroihin voidaan käyttää kaura-, ohra-, ruis-, tattari-, vehnä-, manna-, riisi- ja perunasuurimoita.
Kaksoispisteen voi merkitä myös sellaisen lauseen jälkeen, jota seuraa omana lauseenaan täydentävä tai täsmentävä selitys, tulos, perustelu tai päätelmä. Kaksoispiste on näissä tapauksissa tehovälimerkki. Kaksoispistettä ei pidä käyttää yhtenäisessä tekstissä tämänkaltaisena tehovälimerkkinä niin runsaasti, että silmiinpistävyys kärsii. Joskus sen tilalle sopisi puolipistekin ja miltei aina piste.
Jääkaappi oli ihan tyhjä: äiti ei ollut käynyt kaupassa. (selitys, päätelmä)
Illan ohjelma oli täysi kaaos: juhlapuhuja esiintyi humalassa ja hän oli hukannut puolet puheestaan. (perustelu)
Taas nähtiin, että rikos ei kannata: varkaat saatiin pian kiinni. (perustelu, tulos)
Kevään muotivärejä ovat taas sininen ja musta: tehdas valmistaakin tällä hetkellä etupäässä näiden värisiä farkkuja. (seuraus)
Marjareissu kannatti: saimme ämpärillisen mustikoita. (tulos, seuraus)
Annan aluksi yhden neuvon: kaksoispisteen jälkeen tulee pieni alkukirjain, mikäli kyseinen jakso ei ole lainausta. (selitys)
Kaksoispisteeseen päättyvä jakso voi olla useampivirkkeinenkin selitys, perustelu tms.
Sitten annan kaksi muuta neuvoa: Kaksoispisteen jälkeen tulee kyseeseen isokin alkukirjain, jos tällainen jakso on useampivirkkeinen. Pientä alkukirjainta käytetään, jos kaksoispistettä seuraa vain yksi virke, joka ei ole lainausta.
Joskus on vaikea ratkaista, kuinka kauas useampivirkkeisessä jaksossa kaksoispisteen vaikutus ylettyy. Viime kädessä tekstiyhteys ratkaisee.
Kaksoispistettä käytetään taivutuksessa loppulyhenteen, symbolin tai numeron ja päätteen välissä.
Loppulyhenne + pääte (ks. tarkemmin Lyhenteiden taivutus)
v:sta 1999 alkaen ’vuodesta 1999 alkaen’
5 mk:aa ’viittä markkaa’
atk:n käyttö
VTT:ta ~ VTT:tä
RUK:hon ~ RUK:uun
100 ºC:ssa ’sadassa celsiusasteessa’
Symboli + pääte
5. §:ssä ’viidennessä pykälässä’
27º:seen ’kahteenkymmeneenseitsemään asteeseen’
0,6 ‰:n humalassa
Numero + pääte (ks. tarkemmin Lukujen taivutus)
klo 22:n jälkeen
avoinna klo 17:ään ’seitsemääntoista’
joka 20:nnelle ’kahdennellekymmenennelle’
18:nneksi ’kahdeksanneksitoista’
Sisälyhenteissä sanan keskeltä jätetään kirjaimia pois. Vanhastaan poisjätön merkkinä käytettiin kaksoispistettä, mutta tämä tapa on jäänyt lähes kokonaan pois.
H:ki -> Hki ’Helsinki’
t:mi -> tmi ’toiminimi’
k:lo -> klo ’kello’
Numeron lyhenteestä n:o kaksoispistettä ei voi poistaa, koska lyhenteeksi olisi tullut huudahdussanan kaltainen muoto no, jonka taivuttaminen olisi tuottanut samoja muotoja kuin nuo-pronominin taivutusmuodot: noilla : noissa : noihin. Siksi numeron lyhenteeksi suositetaan sisälyhennettä nro.
Opinnäytetöiden teksti- (tai ala)viitteissä käytetään joskus vuosiluvun jäljessä pilkun sijasta kaksoispistettä. Joidenkin vierasmaalaisten standardien mukaan kaksoispisteen jälkeen ei jätetä tyhjää väliä, mutta suomalaisissa suosituksissa väli jätetään. Kaksoispisteen merkintä viitteessä on suomessa vanhentunut käytäntö, yleisemmin käytetään pilkkua. – Konventiot vaihtelevat tieteenaloittain.
(Laitinen 2002: 23.)
(Laitinen 2002, 23.)
(Laitinen 2002:23.)
Opinnäytteiden lähde- ja kirjallisuusluettelossa kaksoispistettä näkyy käytetyn lähdejulkaisun kustantajan ja kustantajan kotipaikan tiedon välissä. Yhtä hyvin samaan kohtaan sopisi pilkku tai piste. – Konventiot vaihtelevat tieteenaloittain, niinkin että ensin ilmoitetaan kustantajan kotipaikka ja sen jälkeen kustantaja.
Gummerus Kustannus Oy: Helsinki.
tai: Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.
Karisto, Hämeenlinna.
tai: Hämeenlinna, Karisto.
Yrityskirjat. Helsinki.
tai: Helsinki. Yrityskirjat.
Kaksoispistettä käytetään mm. mittakaavan ilmoittamiseen. Välejä ei jätetä merkin kummankaan puolen.
Mittakaava 1:50 000
Kartta 1:20 000
1:100 000-mittakaavaan piirretty kartta
Kielitieteessä kaksoispisteellä ilmaistaan myös sanan taivutussuhdetta, sanakirjoissa varsinkin paradigmaa eli taivutussarjaa.
tulla : tulen : tuli : tulkoon : tullut : tultiin
kissa : kissan : kissaa : kissojen : kissoja : kissoihin
Kaksoispistettä käytetään aritmetiikassa jakolaskun merkkinä – samaan tarkoitukseen alle nelinumeroisissa luvuissa käy myös vinoviiva. Toisin kuin vinoviivaa käytettäessä kaksoispisteen molemmin puolin jätetään tyhjät välit.
8 : 2 = 4 vrt. 8/2 = 4
50 000 : 25 000 = 2
Kaksoispistettä käytetään erilaisissa numerosarjoissa, kuten eräiden tietokonestandardien tai tietojärjestelmien standardien (mm. SFS-EN 28601) mukaisesti kellonajan merkinnässä, erilaisissa rekisterinumeroissa, Raamatun lukuihin ja jakeisiin liittyvien viittausten välissä yms. esimerkiksi seuraavasti:
Internet 11.12. 20:33.
Tilan rekisterinumero on 1:177.
RL 1:8 ’rikoslain ensimmäisen luvun kahdeksas pykälä’.
Julkaisun numero 168:4 ’168:nnen julkaisun neljäs osa’.
Luuk. 1:3 ’Luukkaan evankeliumin ensimmäisen luvun kolmas jae’.
Virsi 408: 1–2.
© Timo Nurmi 2004
Seuraavaksi: Puolipiste