Etusivu > Kielenhuolto > Oikeinkirjoitus > Lyhenteet > Lyhenteiden lajit

Lyhenteiden lajit

Loppulyhenteet

Tavallisin lyhentämisen tapa on, että sanan lopusta otetaan kirjaimia pois niin paljon kuin lyhenteen tunnistettavuus sallii. Sana katkaistaan sellaisen konsonantin jäljestä, jota seuraisi vokaali. Peräkkäiset konsonantit otetaan mukaan lyhenteeseen.

puh. puhelin(numero)

leht. lehtori

milj. miljoona

esim. esimerkiksi

arkkit. arkkitehti

sähköp. sähköposti

Tästä poikkeavia loppulyhenteitä ovat viikonpäivien lyhenteet ja eräät kansainväliset maatunnukset sekä mm. alkuaineiden kemialliset tunnukset, jotka päättyvät vokaaliin.

Poikkeuksellisia vokaaliin päättyviä lyhenteitä on myös koostelyhenteiden alkuosissa.

ma, ti, ke, to, pe, la, su

BE Belgia

Cu kupari

Fe rauta

KuPS Kuopion Palloseura

TaY Tampereen yliopisto

Tavallisista lyhenteistä riittää lyhenteeksi usein yksikin kirjain.

g gramma(a)

l litra(a)

p. puhelin(numero)

v. vuonna, vuosina

Sanaliittojen loppulyhenteissä jätetään sanojen väliin tyhjälyönti, mutta yhdyssanan lyhenteen osat kirjoitetaan yhteen. Yhdysmerkki merkitään lyhenteiden osien väliin, jos osat ovat rinnasteiset.

fil. kand. filosofian kandidaatti

toim.joht. toimitusjohtaja; toiminnanjohtaja

dipl.ins. diplomi-insinööri

suom.-ugr. suomalais-ugrilainen

Sisälyhenteet

Sanoja voi lyhentää myös jättämällä pois kirjaimia niiden keskeltä. Tätä nykyä ei enää merkitä kaksoispistettä pois jätettyjen kirjainten väliin muissa kuin numeron vaihtoehtoisessa lyhenteessä n:o ja maarekisterinumeron lyhenteessä RN:o.

nro numero

n:o numero

klo kello

tmi toiminimi

krs kerros

Hki Helsinki

RN:o maarekisterinumero

Koostelyhenteet

Sanoja lyhennetään myös siten, että otetaan mukaan alkukirjain ja tarvittava määrä muita kirjaimia sanan keskeltä tai vain sanojen alkukirjaimet:

ks. katso

vrt. vertaa

pvm. päivämäärä

km kilometri(ä)

yms. ynnä muuta sellaista

jne. ja niin edelleen

eKr. ennen Kristuksen syntymää

Poikkeavia vokaaliin päättyviä lyhenteitä on joissakin koostelyhenteissä, esim. KuPS (Kuopion Palloseura), TaiK (Taideteollinen korkeakoulu), SibA (Sibelius-Akatemia), TaY (Tampereen yliopisto) ja TaYS (Tampereen yliopistollinen sairaala). Monet näistä ovat arkisia lyhenteitä.

Isokirjainlyhenteet

Isokirjainlyhenteet ovat yhdyssanojen ja sanaliittojen osien alkukirjaimista muodostettuja koostelyhenteitä. Ne luetaan yleensä kirjain kirjaimelta. Isokirjainlyhenteitä on seuraavanlaisia:

1. Kansainvälisten yritysten ja järjestöjen vieraskielisten nimien lyhenteet:

WHO World Health Organization

EEC European Economic Community

AFP Agence France Presse

ISBN International Standard Book Number

2. Yritysten, järjestöjen, virastojen ja laitosten suomenkielisten nimien lyhenteet.

EY Euroopan yhteisö

EU Euroopan unioni

AMK ammattikorkeakoulu

KKO korkein oikeus

3. Yleisnimien eli tavallisten sanojen ja sanaliittojen kirjaimittain luettavia lyhenteitä:

MM maailmanmestauus

BKT bruttokansantuote

EP Euroopan parlamentti

Suuri osa näistä lyhenteistä on kansainvälisiä tieteen ja tekniikan lyhenteitä:

EMG elektromyogrammi ’lihaskäyrä’

HTML Hypertext Markup Language

FTP File Transfer Protocol

Lyhennyksessä on havaittavissa, että lyhenteet muuttuvat pienikirjaimisiksi:

WWW ~ www

CD-ROM ~ cd-rom

ATK ~ atk

LVI-työ ~ lvi-työ

TV ~ tv

Lyhennesanat

Osa lyhenteistä luetaan sanana. Lyhennesanoissa on sekä sanojen että nimien lyhenteitä:

luomu (luonnonmukainen)

arava (asuntorakennustuotannon edistäminen ja tukeminen valtion varoin)

Kela (Kansaneläkelaitos)

Lyhenne isoin kirjaimin vai lyhennesana?

Monet alun perin isokirjaimiset lyhenteet luetaan nykyään lyhennesanoina. Tällöin ne voidaan myös kirjoittaa tavallisten nimien tapaan. Lyhennesana on tyyliltään arkisempi kuin isokirjainlyhenne.

USA » Usa, Usaan

UNESCO » Unesco, Unescoon

© Timo Nurmi 2004

Seuraavaksi: Pisteen merkitseminen lyhenteisiin

 
Vieraskirjaan Sivukarttaan Takaisin ylös