Tätä nykyä kirjoitetussa kielessä käytetään yhä enemmän lyhenteitä. Niitä ovat erilaiset kirjainyhdistelmät, lyhennetyt sanat ja sanojen sijasta käytettävät symbolit. Monet tutut lyhenteet ovat käteviä ja tarpeellisiakin, mutta outojen ja liian monien lyhenteiden käyttö on häiritsevää. Kirjoittajan olisikin ajateltava lukijaa, jonka pitää ymmärtää lyhenne.
Lyhentämisessä on kysymys tilan säästöstä, mitä ei tavallisessa tekstissä useinkaan tarvita. Lehtien ilmoituspalstoilla sanoja lyhennetään runsaasti ja tehdään outojakin lyhennyksiä osaksi kustannussyistä. Normaalitekstissä tulee toimeen kourallisella kaikkein tavallisimpia lyhenteitä: jne. mm., ts., yms. Muu kuin yleisesti tunnettu lyhenne on tarpeen selittää. Lyhenteen pitää viestiä, ja sen tulee olla yksitulkintainen.
Lyhentäminen on myös tyylikysymys. Kaunokirjallisuudessa niitä ei juuri käytetä, ei myöskään kovin juhlavassa, kohteliaassa taikka virallisessa tekstissä. Lyhenteet tekevät tekstistä arkista.
© Timo Nurmi 2004
Seuraavaksi: Lyhenteiden lajit