Etusivu > Kielenhuolto > Oikeinkirjoitus > Numeroilmaukset > Virkkeenalkuinen numero

Virkkeenalkuinen numero

Virkkeen voi aloittaa numerolla, jos se on asiajärjestyksen kannalta luontevaa.

20 000 tonnia raakaöljyä valui mereen Pohjanlahdella.

1900-luvun alkupuolella tämä tapa alkoi väistyä.

Peräkkäiset numerot

Kahden numeron peräkkäisyyttä kannattaa välttää:

Tuonti oli vuonna 1996 24 000 tonnia.

Vuonna 1996 tuonti oli 24 000 tonnia.

Välit ja välimerkit numeroissa

Luvut jaksotetaan lopusta päin kolmen numeron ryhmiin:

9 000 asukasta

12 000 litraa

3 477 000 ha

Välipistettä käytetään vain liikekielessä:

Veronalainen ansionne on 231.750,-.

Seuraavassa esimerkkejä numerosarjoista, joita ei jaksoteta edellä esitetyn ryhmityssäännön mukaan:

Vuosilukuja ei jaksoteta, ei myöskään postinumeroa:

vuosi 2014 vuosina 1996–2014

40100 Jyväskylä 17850 Pihlajakoski

Pankkitilinumeroa ei jaksoteta; alku- ja loppuosan väliin tulee yhdysmerkki.

455210-370544

Laskujen viitenumerot kirjoitetaan viiden numeron ryhmiin lopusta päin:

124 45678 91011

Luvun kymmenys erotetaan pilkulla (ainakin Pohjoismaissa ja Manner-Euroopassa), ei pisteellä:

23,5 tn

5,6 cm

Keskiarvoni koulutodistuksessa oli 9,3.

Kellonajoista tuntien, minuuttien ja sekuntien väliin tulee piste, sekunnin kymmenesosan edelle desimaalipilkku:

Ohjelma alkaa klo 19.55.

Hänen loppuaikansa oli 2.13.54,5.

Päivämäärien ja päiväyksen merkitsemisessä käytetään pistettä. Turhia nollia ei tarvitse merkitä. Suomessa vakiintunut käytäntö on ns. nouseva päiväys eli päiväyksen järjestys on päivä, kuukausi, vuosi.

25.5.2000

25. toukokuuta 2000

Jyväskylässä 25. toukokuuta 2000

Jyväskylässä 25.5.2000

Henkilötunnus merkitään seuraavasti:

060799+4465 (1800-luvulla syntyneet)

290185-167R (1900-luvulla syntyneet)

101200A126R (2000-luvulla syntyneet)

Kirjan ja kausijulkaisun kansainvälisen standardinumeron tunnuksessa käytetään yhdysmerkkiä:

ISBN 952-37-0897-4 (International Standard Book Number)

ISSN 0355-7665 (International Standard Serial Number)

Puhelinnumero jaksotetaan kolmen tai neljän numeron ryhmiin. Ohivalintanumeron voi myös jaksottaa omaksi ryhmäksi.

3721

37 212 (tai 372 12)

372 127

372 1276 (tai 3721 276)

3721 2765

260 3767 (loppuryhmä on ohivalintanumero)

Kotimaan kaukoliikenteen suuntanumerot kirjoitetaan kaarisulkeisiin:

(014) 372 127

Kun suunta- tai tunnusnumero on pakollisesti valittava osa puhelinnumeroa, se kirjoitetaan omaksi ryhmäkseen ja erotetaan muista numeroista välilyönnillä. Yhdysmerkkiä ei käytetä tunnusosan ja osoitenumeron välissä.

050 620 0155 (GSM-liittymä)

0800 123 4444 (maksuton palvelunumero)

Puhelinnumeron edessä voidaan selvennyksenä käyttää sanaa puhelin tai sen lyhennettä puh. (tai p.). Matkapuhelinnumeroissa käytetään sanaa matkapuhelin tai lyhennettä matkapuh. (tai matkap.) ja telekopionumeron edessä sanaa telekopio tai faksi (tai lyhennettä f.). Käyntikorteissa ja lomakkeissa nämä sanat ja lyhenteet kirjoitetaan yleensä isolla alkukirjaimella.

Kansainvälinen puhelinnumero esitetään esim. seuraavassa muodossa:

+358 14 372 127

  • + = ulkomaantunnus siinä maassa, josta soitetaan
  • 358 = maannumero (Suomi)
  • 14. = numerointialueen, verkon tai järjestelmän tunnusnumero ilman edeltävää nollaa eli 0:aa (Keski-Suomen telealue)
  • 372 127 = vastaanottajan puhelinnumero

Soitettaessa esimerkiksi Finnet-yhtiön verkon kautta Suomesta Roomaan valitaan seuraavasti:

+39 6 123 456

  • 999 = Finnet-yhtiön ulkomaan tunnus
  • 39 = Italian suuntanumero
  • 6 = Rooman suuntanumero (ilman nollaa)
  • 123 456 = vastaanottajan numero

© Timo Nurmi 2004

Seuraavaksi: Harjoitus

 
Vieraskirjaan Sivukarttaan Takaisin ylös