Etusivu > Kielenhuolto > Oikeinkirjoitus > Muita ongelmallisia oikeinkirjoitustapauksia > Vierassanat

Muita ongelmallisia oikeinkirjoitus-
tapauksia

Vierassanat

Tällä sivulla:

Vierassanat – vierasperäiset sanat – jaotellaan tavallisesti kolmeen ryhmään sen mukaan, miten ne ovat mukautuneet suomen kieleen. Suurin osa vieraslähtöisistä sanoista on mukautunut kieleemme niin että niitä ei vieraiksi edes miellä eikä niiden taivutus tuota suomalaiselle ongelmia:

kahvi, ranta, sitruuna, sohva, patteri

Näiden ns. yleislainojen lisäksi kielessämme on sanoja, jotka ovat mukautuneet osaksi suomen kieleen. Niitä kutsutaan erityislainoiksi. On myös sanoja, jotka eivät ole lainkaan mukautuneet kieleemme, ja ne ovat ns. sitaattilainoja. – Seuraavassa on näiden kahden ryhmän selvittelyä.

Erityislainat

Erityislainat ovat mukautuneet suomen kieleen osin, mutta ne tavallisesti sisältävät meille vieraita äänteitä ja äänneyhtymiä, esimerkiksi kirjaimia b, d, f, tai g taikka sananalkuisia konsonanttiyhtymiä, kuten ts, kr.

biologia, kreivi, filologia, tsaari, obligaatio, biljardi

Vokaalin pituus

Ensi tavun vokaali on yleensä vakiintunut tai vakiintumassa pitkäksi tai lyhyeksi. Tästä ei voi antaa selviä ohjeita. Sanojen oikea asu täytyy opetella sanoittain.

bonus, farao (tai: faarao), humus, laser, natrium, virus, beeta, foorumi, krooninen, leegio, moodi, teema

Viimeistä edellisen tavun vokaali on yleensä pitkä:

banaali, kemikaali, aristokraatti, vinyyli, intiimi, modeemi, aksiooma, skandinaavi, sosiaali(nen)

Myös sananloppujen -beli, -beri ja -deri edellä on pitkä vokaali:

paraabeli, kaliiberi, kateederi

Lyhyt jälkitavun vokaali on silloin, kun viimeinen tavu – johdinainesta lukuun ottamatta – alkaa konsonantilla b, d, g tai f:

mikrobi, ameba, aladobi, balladi, invalidi, eleginen, kollega, filosofi, typografinen

Lyhyt vokaali on myös sananlopuissa -oli, -omi, -oni, -ori ja -ovi:

petroli, agronomi, makaroni, pehtori, alkovi

Poikkeuksia ovat sanat pistooli ja postiljooni, jotka käsitetään yleislainoiksi. -io-loppuisissa sanoissa on normaaliin tapaan pitkä vokaali, mutta sananlopuissa -itio ja -isio sekä -orio on lyhyt vokaali.

sensaatio, obligaatio, evoluutio, invaasio, koheesio, promootio, instituutio, traditio, oppositio, elisio, provisio, auditorio, krematorio

-ia-loppuisissa sanoissa vokaali on lyhyt:

akasia, aralia, globelia, valkyria, Australia, Bulgaria, Kaukasia, Polynesia, Skandinavia

Tietysti kuitenkin: Aasia, jossa pitkä vokaali ei ole jälkitavussa, ja Euraasia (= Eurooppa + Aasia).

Lyhytvokaalisia, poikkeuksellisia kirjoitusasuja:

bitumi, evankelinen, kameli, kaneli, kolera, komisario, sikari, vaneri

Yksi vai kaksi konsonanttia?

Sanansisäiset k, p, t ja s kirjoitetaan yksikonsonanttisina, kun ne kuuluvat sanan vierasperäiseen osaan:

hierarkia, orkidea, monarkia, eepos, oopiumi, kantoni, parlamentaarinen, kursiivi, lisensiaatti

On myös yleislainoihin rinnastuvia poikkeustapauksia:

kulttuuri, ooppera, parkkeerata, samppanja

Suomalaisen loppuvokaalin tai johtimen edellä konsonantti on pitkä:

paniikki, fysiikka, hierarkkinen, baltti, balanssi, variantti

Pitkän vokaalin jälkeen s on kuitenkin lyhyt:

analyysi, beesi, fraasi

Sitaattilainat

Sitaattilainat eivät ole mukautuneet lainkaan suomen kieleen, vaan ne kirjoitetaan kuten lainanantajakielessä. Ne äännetään vieraan kielen mukaisesti. Nämä sanat ovat yleensä henkilön- tai paikannimiä mutta myös muita suomen kieleen vakiintumattomia sanoja.

Los Angeles, Bordeaux, Debrecen, Miguel Ángel López, David Wilson, Shakespeare, college, curling, sioux, squash

Taivutuspääte liitetään sitaattilainoihin seuraavasti:

Sanan kirjoitusasu päättyy vokaaliin

Jos sana päättyy kirjoitettaessa vokaaliin, pääte liitetään suoraan sanaan.

college : collegea : collegessa : collegeen

Chicago : Chicagoa : Chicagossa : Chicagoon

Jersey : Jerseyä : Jerseyssä : Jerseyyn

Barclay : Barclaya : Barclayssa : Barclayyn

Marlowe : Marloweta : Marlowessa : Marlowehun

Edgar Allan Poe : Poeta : Poessa : Poehun

de Gaulle : Gaullea : Gaullessa : Gaulleen

Marseille : Marseilleta : Marseillehin

Englanninkielisissä ay-, ey-, ee- ja y-loppuisissa sanoissa pääte merkitään edeltävän vokaalin ja lausumisen mukaan. Muutenkin taivutuspäätteen liittämisessä kannattaa miettiä sanan äänneasua:

Barcklaya [ba:klia]

Marlowehun [marlóuhun]

Marseilleta [marséjta]

Abbeyyn [äbi:n]

Sydneyyn [sidni:n]

Sijapääte on aina suomalainen, vaikka sanavartalossa olisi vieraita vokaaleja:

Skellefteå : Skellefteåta : Skellefteåhon

Sanan kirjoitus- ja ääntöasu päättyvät konsonanttiin

Vierassanoissa tavallisimpia tapauksia ovat ne, joissa sanan ja päätteen väliin tuleen i. Näin on silloin, kun sekä kirjoitusasu että ääntöasu päättyvät konsonanttiin (mm. ranskalaislähtöisissä vierassanoissa ääntöasu voi päättyä myös nasaalivokaaliin):

Wien : Wieniä : Wienissä : Wieniin

Clinton : Clintonia : Clintonissa : Clintoniin

Mitterrand : Mitterrandia : Mitterrandiin

Danton : Dantonia : Dantonissa : Dantoniin

Takavokaalisina kirjoitettaviin sanoihin liitetään myös takavokaalinen pääte: Baker : Bakeria (ei: "Bakeriä"), Lake Placid : Placidia (ei: "Placidiä").

Sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin ja ääntöasu vokaaliin

Kun sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, tulee ennen päätettä heittomerkki:

Truffaut : Truffaut’ta : Truffaut’hon

Bordeaux : Bordeaux’ta : Bordeaux’hon

Shaw : Shaw’ta : Shaw’hon

Musset : Musset’ta : Musse’hen

Jos sanan kirjoitusasu päättyy eri konsonantteihin kuin ääntöasu, merkitään kuitenkin i sidevokaaliksi:

Versailles [versa:j] : Versaillesin [versa:jin] : Versaillesiin [versa:ji:n]

Muuta vierassanojen oikeinkirjoitukseen liittyvää

Vierassanoissa merkitään ns. suhuässää tavallisesti hattupäisellä s-kirjaimella (š), mutta sitaattilainoissa käytetään sh-kirjainyhdistelmää. Monissa kotoistuneissa sanoissa sen voi korvata tavallisella s-kirjaimella.

bolševikki, Tšekki, geiša, sherry, show, shetlanninponi, pasha, sortsit, sampoo, sekki, sokki, saali

Shakinpelaajat toivovat kuitenkin, että kirjoitettaisiin edelleenkin shakki eikä šakki.

Ns. suhuässän lisäksi vierassanoissa esiintyy usein kirjaimia x, c ja q. Sitaattilainoissa nämä kirjaimet säilyvät, mutta suomalaistetuissa sanoissa ne korvataan suomalaisin kirjaimin. x korvataan vakiintuneesti ks:llä, c s:llä tai k:lla ja q kv:llä.

Xanthos, Pax Romana, camping, quisling, ksylitoli, faksi, eksklusiivinen, serebraalinen, aerobikata, kreatiivinen, konsertti, kvalitatiivinen, kvantitatiivinen

Sijapäätteen muoto vierassanoissa riippuu siitä, millainen on sanan viimeinen vokaali ennen loppua. Jos se on a, o tai u, päätteeseen tulee a. Jos taas se on ä, ö tai y, päätteeseen tulee ä:

barbaaria, fanfaaria, amatööriä, jonglööriä

Kahtalaisen mahdollisuuden tarjoavat sanan lopussa olevat i ja e, sillä niiden jälkeen pääte voi olla kumpi tahansa. Samaan sanaan voi tällöin tulla sekä etuvokaaleja (ä, ö, y) että takavokaaleja (a, o, u). Seuraavista takavokaaliset (ensin mainitut) ovat suositeltavampia muotoja:

analyysia tai analyysiä

adverbeilla tai adverbeillä

collegea tai collegeä

© Timo Nurmi 2004

Seuraavaksi: Anglismit

 
Vieraskirjaan Sivukarttaan Takaisin ylös