Tällä sivulla:
Kysymysmerkkiä käytetään kysymysvirkkeen lopussa, joko täydellisten kysymysvirkkeen tai sitä lyhyemmän kysyväksi tarkoitetun ilmauksen loppuvälimerkkinä. Myös ns. retorisiin kysymyksiin, joihin ei edes odoteta kuulijalta vastausta, merkitään kysymysmerkki.
Mitä sanookaan Raamattu tämänkaltaisesta jumalattomasta teosta?
Miksi et tullutkaan illalla sinne sopimaamme paikkaan?
Aiotko oleskella kesämökilläsi vielä pitkään?
Miten perustelet esittämäsi ehdotuksen?
Tuletteko meille illalla kylään?
Paljonko kello nyt on?
Minne mennään?
Saanko luvan?
Tuletko?
Mitä?
Paljonko?
Ihanko totta?
Voita vai margariinia?
Minäkö muka lottovoittaja?
Tässäkö iässä vielä naimisiin?
Sisällöltään kysymyksen kaltaisen ilmauksen voi päättää kysymysmerkkiin, vaikka se ei olisi muodoltaan kysymys.
No?
Tästä?
Todella ei?
Paljon kaloja?
Otit väärät saappaat?
Enhän tullut väärään aikaan?
Olivathan nämä tavarat teidän?
Et kai aio jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä?
Kysymysmerkin voi korvata pisteellä sellaisessa ilmauksessa, joka on muodostaan kysymys mutta sisällöltään lähinnä tuumailun tai jahkailun kaltainen toteamus.
Mitäs tuosta.
Mitä turhia murehdit.
Kuka siitäkään asiasta enää selvän ottaa.
Minnekähän ihmeeseen olen taas unohtanut kelloni.
Miksei se ajatus lenkille lähdöstä sittenkin kuulosta hyvältä.
Olisikohan meidän kuulkaas huomenna pitkästä aikaa lähteä kalaan.
Kysymysmerkkiä ei merkitä epäsuoran kysymyslauseen loppuun.
Ohikulkija kysyi, paljonko kello on.
Minulle neuvottiin, mistä sinne mökille ajetaan.
Kysymysmerkki ei kuulu virkkeen loppuun myöskään silloin kun päälause päättyy kaksoispisteeseen ja sitä seuraa kysymyslauseen kaltainen havainnollistava täsmennys.
Seuraavaakin seikkaa sopisi kysyä tavarantoimittajilta: mitä tarkoittaa toimituksessa ”kolmen neljän tunnin viivästys maanantaisin”.
Kysymysmerkki merkitään lainausmerkeissä olevaan sitaattiin niin, että kysymysmerkki kuuluu lainausmerkkien sisään. Johtolauseen jäljessä on kaksoispiste.
Äiti kysyi: ”Miksi olet itkenyt?”
Jos lainausmerkeissä osoitettu kysymysmerkkiin päättyvä sitaatti on johtolauseen edellä, väliin ei kuulu tarpeetonta pilkkua. Kysymysmerkki merkitään lainausmerkkien sisään.
”Miksi olet itkenyt?” äiti kysyi.
Pilkkua ei merkitä johtolauseen edelle kysymysmerkin jälkeen silloinkaan, kun sitaatin merkkinä käytetään repliikkiviivaa.
– Miksi olet itkenyt? äiti kysyi.
Joskus kysymyslauseen voi repliikissä käsittää alisteiseksikin kysymyslauseeksi, jolloin kysymysmerkin sijasta voi merkitä pelkästään pilkun, ennen päälausetta (jälkijohtolausetta mm. lehtikielessä). Kysymyksen funktio on silloin lähellä kantaa ottavaa toteamusta.
– Onko(han) näistä säästöistä todellista hyötyä, kaupunginjohtaja Paronen kysyy.
Varsinkin otsikoissa ja mainoskielessä kysymysmerkkiä käytetään ilmaisun lopussa herätteenä tai osoittamassa epävarmuutta, vaikka ilmaus ei muodoltaan olisi kysymys. Tehovälimerkkinä kysymys kirvoittaa kannanottoon.
EU:hun?
Taidettako?
Turhia kuolemia?
Pelkkää illuusiota?
Turhuutta kerrakseen?
Pääministerin vierailu siirtyy?
Katon romahdus rakennuttajan syy?
Harmaita hiuksia eilisestä teatteriesityksestä?
Plussapisteitä ei kerry luottokortilla K-Raudasta?
Lunta ei taaskaan ajeta jalkakäytäviltä vaan ajoradoilta?
Sulkeiden sisään merkitty tai yksittäisen sanan eteen taikka jälkeen merkitty kysymysmerkki ilmaisee, että kirjoittaja epäilee asian todenperäisyyttä tai on epävarma tiedosta. – Tapa on arkinen.
Tämä asia jätettiin jo eilen (?) käsittelyn ulkopuolelle.
Tämä asia jätettiin jo ?eilen käsittelyn ulkopuolelle.
Tyhjää äänesti yksi ?demarien kansanedustaja.
Tyhjää äänesti yksi (demari?).
© Timo Nurmi 2004
Seuraavaksi: Kaksoispiste