Etusivu > Kielenhuolto > Oikeinkirjoitus > Lyhenteet > Rahayksikoiden lyhentaminen

Rahayksiköiden lyhentäminen

Euro ja sentti

Euron selkein lyhenne on sen tunnus €. Euron kirjainlyhenne on e, ja sitä voi käyttää, jos esimerkiksi tietokoneen ohjemassa ei ole kyseistä euron tunnusta. Valuuttakoodi on EUR, ja sitä käytetään vain talousalan valuuttakoodina.

Sentin lyhenne on snt taikka c (sanasta cent).

Miljoonan euron lyhenteenä kannattaa käyttää muotoa milj. € ja miljardin euron lyhenteenä mrd. €. Lyhenteet M€ ja Me on tarkoitettu vain sellaisiin tapauksiin, joissa tilansäästö on erityisen tarpeellinen.

Tuhatta euroa ei voi lyhentää esim. te, eikä lyhenne t€ ole myöskään kovin käyttökelpoinen.

Valuuttojen lyhenteitä

Seuraavassa on luetteloa kansainvälisistä valuuttojen lyhenteistä, jotka ovat käytössä lähinnä talousalan teksteissä ja silloin kun tekstissä esiintyy muitakin ulkomaanvaluuttoja, joilla ei ole suomenkielistä lyhennettä:

EUR Euroopan unionin valuuttayksikkö, euro

SEK Ruotsin kruunu

NOK Norjan kruunu

DKK Tanskan kruunu

USD Yhdysvaltain dollari

GBP Ison-Britannian punta

RUR Venäjän rupla

EEK Viron kruunu

LVL Latvian lati

LTL Liettuan liti

Euron tultua käytöstä poistuneita valuuttojen lyhenteitä:

FIM Suomen markka

DEM Saksan markka

FRF Ranskan frangi

IEP Irlannin punta

NLG Alankomaiden guldeni

BEF Belgian frangi

LUF Luxemburgin frangi

ATS Itävallan šillinki

ITL Italian liira

ESP Espanjan peseta

PTE Portugalin escudo

GRD Kreikan drakma

Valuuttojen vanhempia (eräät euron tultua vanhentuneita) pienikirjaimisia lyhenteitä ja tunnuksia:

Smk Suomen markka

Rkr Ruotsin kruunu

Nkr Norjan kruunu

DM Saksan markka (poikk. isokirjaiminen)

Rfr Ranskan frangi

rpl rupla

sh šillinki

US $ Yhdysvaltain dollari

US doll Yhdysvaltain dollari

£ Ison-Britannian punta

Tavallisissa teksteissä käytetään valuutan koko nimeä, esim. Viron kruunu. Tosin usein riittää pelkkä valuutan nimi (kruunu), jos tekstissä ei esiinny muita valuuttoja tai jos tekstistä käy ilmi, minkä maan valuutasta puhutaan.

© Timo Nurmi 2004

Seuraavaksi: Numeroin vai kirjaimin?

 
Vieraskirjaan Sivukarttaan Takaisin ylös