Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Seuraavassa on erilaisia erisnimiryhmiä.
Etu- ja sukunimet, lempinimet, nimimerkit sekä lemmikki- ja muiden eläinten kutsumanimet ovat erisnimiä. Nimet voivat olla myös yhdysmerkillisiä nimiä taikka kaksiosaisia tai eri tavoin kirjoitettuja useampiosaisia nimiä.
Päivi, Sampsa, Anna-Liisa, Mailis
Kuusinen, Lehto-Koivusalo
Musti, Ori Orimus
pikku-Laura (etunimi yhdyssanan jälkiosana)
Paikannimet ovat erisnimiä. Paikannimiä ovat selvät maanosien, maiden, maakuntien yms., kaupunkien ja paikkakuntien sekä kylien nimet, samoin eräiden näitä vähemmän tarkkarajaisten alueiden nimet. Näihin rinnastuvat myös merien, jokien ja järvien sekä nimet, vuorien, lahtien yms. nimet ja asutuskeskusten kaavanimet, kuten kadunnimet ja asuinalueiden nimet, samoin kauppakeskusten nimet. (Ks. erikseen Paikannimet ja kaavanimet.)
Aasia, Kaukoitä, Lähi-itä, Siperia, Ahvenanmaa, Kööpenhamina, Viro, Hollola, Pihlajakoski; Ural, Alpit; Etelämanner, Pohjoisnapa; Atlantti, Tyynimeri, Päijänne, Suomenlahti; Kauppakatu, Ohjelmakaari, Itäkeskus, Hervanta
Kaksi- tai useampisanaisten paikannimien jälkiosa kirjoitetaan isolla, jos se on erisnimi, muuten pienellä.
Iso Suolajärvi, Latinalainen Amerikka, Ranskan Guayana, Läntinen Sierra Madre
Pohjoinen jäämeri, Iso suola-aavikko, Iso Victorian aavikko, Livingstonen putoukset, Joonian saaret, Babuyanin kanaali, Barat Dajan saaret
Jäämeri isolla alkukirjaimella kirjoitettuna tarkoittaa kielessämme Pohjoista jäämerta.
Yhdysmerkillisten paikannimien oikeinkirjoituksessa on kaksi tapaa. Alkuosa kirjoitetaan isolla, jos kokonaisuus tarkoittaa erikokoista aluetta kuin jälkiosa yksin. Alue ei ole välttämättä tarkkarajainen:
Etelä-Suomi (eteläinen osa Suomea)
Koillis-Lappi (Lapin koillisosa)
Sydän-Häme (keskiosa Hämettä)
Suur-Jämsä (isompi alue kuin nyk. Jämsä)
Manner-Eurooppa (sulkee pois Euroopan saaret)
Jos yhdyssanan alkuosa luonnehtii jälkiosaa ja jos koko yhdyssana pääasiallisesti tarkoittaa samaa aluetta kuin jälkiosa yksin, alkuosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:
nyky-Puola, natsi-Saksa, lama-Suomi, matkailu-Ahvenanmaa, loma-Suomi
Tämänkaltaiset ilmaukset ovat yleensä nuoria ja tilapäisiä ilmauksia. Joskus tarkoite vaihtelee:
Järvi-Suomi ’se osa Suomea, jossa on paljon järviä’ (ehkä keskisen ja itäisen Suomen alue)
järvi-Suomi ’lukuisia järviä käsittävä koko Suomen alue’
Nimissä Kaukoitä ja Lähi-itä jälkiosa itä kirjoitetaan pienellä, koska se on yleisnimi.
Nimettyjen taivaankappaleiden ja tähdistöjen nimet ovat erisnimiä.
Maa, Kuu Merkurius, Venus, Jupiter; Otava, Kassiopeia
Tietyt, erityisesti nimetyt rakennukset ovat erisnimiä. Yleisluonteiset rakennukset ovat pienellä kirjoitettavia yleisnimiä.
Kävimme syömässä Näsinneulassa.
Presidentti Bush piti puheen Valkoisessa talossa.
Kävimme Suomen Kansallismuseossa, joka on Ateneumia vastapäätä.
Tapasimme ensi kerran Eduskuntatalon portailla Helsingissä.
Tapasimme Tallinnassa Raatihuoneen edessä olevalla aukiolla.
Oletko käynyt Olympiastadionin tornissa?
Vrt.
Ruotsin uusrenessanssin tyylinen kansallismuseo on National Museum.
Monien maiden eduskuntatalot ovat suuria rakennuksia.
Vanhojen kaupunkien hallinnollisia keskuksia olivat raatihuoneet.
Tukholman stadion on pienempi kuin Helsingin stadion, Olympiastadion.
Erisnimiä ovat erilaisten koti- ja ulkomaisten tavaroiden ym. merkkinimet, kuten autojen yms. tuotteiden nimet:
Tupla, Mäntysuopa, Elovena, Sisu, Toyota, Canon, Marlboro, Rexona, Persil
Taideteosten, lehtien, kirjojen, sävellysten, musiikkikappaleiden, tv- ja radio-ohjelmien, elokuvien, teatteriesitysten, yleisötapahtumien yms. nimet ovat erisnimiä. Moniosaisissa usein vain nimen ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, mutta poikkeavia kirjoitusasuja on ja ne kannattaa tarkistaa esim. nimen käyttäjien omista tiedoista.
Venus, Kolmen sepän patsas, Mona Lisa
Helsingin Sanomat
Seitsemän veljestä, Uusi suomen kielen sanakirja
Raamattu, Vanha testamentti (ks. myös osiota Yleisnimi vai erisnimi)
Viimeiset kiusaukset, Hair
Uutiset ja sää, Luontoilta
Salatut elämät
Hamlet, Kellopeliappelsiini
Helsingin juhlaviikot
Musiikkiyhtyeiden, orkestereiden, kuorojen, yms. nimet ovat usein moniosaisia, ja niiden ensimmäisten osien alkukirjaimet kirjoitetaan yleensä isolla ja muut osat vaihtelevasti, esimerkiksi kuten ne itse kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet tai kuten tapa on vakiintunut. Vieraskieliset kirjoitetaan alkuperäisessä asussaan, paitsi jos niistä on käytössä suomenkielinen muoto.
Kipparikvartetti, Aikakone, Jyväskylä Sinfonia, Seminaarinmäen mieslaulajat, Trio Niskalaukaus, The Beatles, Wienin filharmonikot (saks. Wiener Philharmoniker)
Järjestöjen, seurojen ja yhdistysten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Ensimmäisen osan jälkeiset osat kirjoitetaan, niin kuin ne itse ovat tavanneet tai tottuneet kirjoittamaan. Jos nimeä oikeaa kirjoitusasua ei tiedä, sitä voi kysyä järjestöltä tms. itseltään tai etsiä tietoa puhelinluettelosta tai Internetistä. Kohteliaisuussyyt voivat joskus puoltaa nimen kaikkien osien isolla kirjoittamista
Sotainvalidien Veljesliitto
Äidinkielen opettajain liitto
Turun Palloseura
Suomi–Viro-seura ry.
Suomi–Amerikka Yhdistysten Liitto ry
Lotta Svärd -järjestö
Suomen Lions-Liitto ry
Järjestön jäsenyydestä kertovat ilmaukset kirjoitetaan kuitenkin pienellä
Vappuna jämsäläiset leijonat järjestävät kevättempauksen.
Suomessa rotareja on lähes 12 000.
Puolueiden viralliset nimet ovat erisnimiä, ja ne kirjoitetaan siihen asuun kuin ne on rekisteröity, yleensä nimen kaikki osat isoin alkukirjaimin:
Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Suomen Sosialidemokraattinen (huom. vain yksi a: Sosiali-) Puolue, Suomen Kristillisdemokraatit, Svenska folkpartiet, Vihreä liitto (huom. pienikirjaimiset jälkiosat)
Tavallisessa arkipäivän tekstissä käytetään lyhyempiasuisia muotoja ja alkukirjain on pieni:
kokoomus, keskusta, sosiaalidemokraattinen puolue (huom. kaksi a:ta: sosiaali-), sosiaalidemokraatit, ruotsalaiset, kristillisdemokraatit, vihreät
Liikeyritysten nimien kirjoitusasussa on kaikkineen runsaasti kirjavuutta, eikä vakiintuneita oikeinkirjoitussääntöjä muutoinkaan noudateta varsinkaan liikkeiden mainosteksteissä, joissa käytetään vaihtelevasti isoja ja pieniä alku- ja muita kirjaimia. Jotkin liikeyritykset kirjoittavat logoissaan nimensä pienellä alkukirjaimella, ja kirjasinten pistekokokin vaihtelee samassa sanassa. Yleiskielessä liikeyritysten nimien alkukirjain kuuluu kirjoittaa isolla.
hetimonex – parasta kopiopalvelua
mediapuhelin
etujätti
Tarra Paita Oy
AaltoAlvari
Tekniikka&Talous
Helsingin Siistix
Julkishallinnon sekä valtion liikelaitosten nimet ovat erisnimiä tai yleisnimiä, ja niissä alkukirjain kirjoitetaan isolla tai pienellä. Näistä ks. osiota Julkishallinnon nimet.
© Timo Nurmi 2004
Seuraavaksi: Yleisnimet