VIITEKEHYKSEN TAITOTASOT: PUHUMISEN LAADULLISET ARVIOINTIKRITEERIT
	LAAJUUS	VIRHEETTÖMYYS	SUJUVUUS	VUOROVAIKUTUS	KOHERENSSI
A1	Osaa perustella yksittäisiä sanoja ja irrallisia ilmauksia, jotka liittyvät puhujaan itseensä tai tiettyihin konkreetteihin tilanteisiin	Osaa vain muutamia yksinkertaisia ulkoa opeteltuja kielioppirakenteita.	Selviytyy hyvin lyhyistä, erillisistä, yleensä valmiin kaavan mukaisista sanomisista. Pysähtyy usein etsimään sopivaa ilmausta, tapailemaan vähemmän tuttujen sanojen ääntämistä ja paikkailemaan viestiään.	Pystyy kysymään ja vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat yksinkertaisia henkilökohtaisia asioita. Osaa viestiä yksinkertaisella tavalla, mutta kommunikaatio on täysin viestin toisto, uudelleenmuotoilun ja korjausten varassa.	Osaa liittää sanoja tai sanaryhmiä toisiinsa käyttäen kaikkein yleisimpiä sidesanoja, kuten ’ja’ tai ’sitten’.
A2	Osaa joitakin lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja kaikkein tavallisimpia lauserakenteita. Osaa käyttää niitä yksinkertaisesti ja rajallisesti arkipäivän tilanteissa.	Osaa käyttää oikein joitakin yksinkertaisia rakenteita, mutta tekee kuitenkin jatkuvasti virheitä perusasioissa.	Pystyy esittämään sanottavansa ymmärrettävästi hyvin lyhyissä puheenvuoroissa, vaikka tauot, väärät aloitukset ja uudelleenmuotoilut ovat selvästi kuultavissa.	Pystyy vastaamaan kysymyksiin ja reagoimaan yksinkertaisiin lausumiin. Osaa osoittaa, milloin ymmärtää, mutta ymmärtää harvoin niin paljon, että pystyy ylläpitämään keskustelua.	Osaa yhdistää sanaryhmiä lauseiksi tavanomaisilla side-sanoilla kuten ’ja’, ’mutta’, ’koska’.
B1	Selviää tavallisissa käytännön puhetilanteissa. Hallitsee tarpeeksi sanastoa, jotta pystyy puhumaan tutuista aiheista, kuten perheestä, harrastuksista, mielenkiinnon-kohteista, työstä, matkustamisesta ja ajankohtaisista asioista. Ilmaisee itseään hieman epäröiden ja turvautuen joskus kiertoilmauksiin.	Käyttää melko virheettömästi tavallisia, vakiintuneita ilmauksia ja kielioppirakenteita, kun ne liittyvät helposti ennakoitaviin tilanteisiin.	Pystyy tuottamaan yhtämittaista ymmärrettävää puhetta. Tauot, jotka johtuvat kielioppirakenteen ja sanaston suunnittelusta sekä oman tuotoksen korjauksista, ovat kuitenkin yleisiä etenkin pitkähköissä vapaan tuottamisen jaksoissa.	Pystyy aloittamaan, ylläpitämään ja lopettamaan yksinkertaisen, pitkähkön kasvokkain käytävän keskustelun aiheista, jotka ovat tuttuja tai henkilökohtaisesti kiinnostavia. Pystyy toistamaan osittain sen, mitä joku toinen on sanonut vahvistaakseen, että asia on ymmärretty.	Pystyy yhdistämään joukon lyhyehköjä, irrallisia, yksinkertaisia ilmauksia yhtenäiseksi ja johdonmukaiseksi tuotokseksi.
B2	Kielellisen ilmaisuvaraston laajuus tekee mahdolliseksi esittää selkeitä kuvauksia ja ilmaista näkökantoja tavallisiin aiheisiin ilman että hänen havaittavasti tarvitsee juurikaan hakea sanoja. Käyttää jonkin verran monimutkaisia lauserakenteita.	Hallitsee kieliopin melko hyvin. Ei tee virheitä, jotka aiheuttavat väärinkäsityksiä, ja pystyy korjaamaan useimmat virheensä.	Pystyy tuottamaan yhtämittaista puhetta melko sujuvasti, vaikka voikin epäröidä etsiessään sopivia lauserakenteita ja ilmauksia. Huomattavan pitkät tauot ovat harvinaisia.	Pystyy aloittamaan keskustelun, ottamaan puheenvuoron asianmukaisesti sekä lopettamaan keskustelun tarvittaessa, vaikkakaan ei aina tyylikkäästi. Osaa ylläpitää keskustelua tutusta aiheesta, mm. siten, että osoittaa ymmärtävänsä kuulemaansa ja kehottaa muita osallistumaan keskusteluun.	Pystyy käyttämään joitakin kielen sidoskeinoja osoittaakseen ajatustensa väliset suhteet ja saadakseen aikaan selkeän, johdonmukaisen tuotoksen. Pitkissä puheosuuksissa saattaa olla jonkin verran hyppelehtimistä asiasta toiseen.
C1	Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Osaa vaihdella kielellistä ilmaisuaan ja valita sopivan tavan ilmaista ajatuksiaan selkeästi ja tilanteen vaatimalla tavalla tarvitsematta rajoittaa sanottavaansa. Pystyy käsittelemään hyvinkin erilaisia aiheita, jotka liittyvät esimerkiksi yleisiin asioihin, opiskeluun ja tutkimukseen, ammatillisiin kysymyksiin tai vapaa-aikaan.	Kieliopin hallinta yleensä virheetöntä. Virheet ovat harvinaisia ja vaikeasti havaittavia, ja puhuja osaa yleensä korjata ne itse, kun niitä ilmenee.	Pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan sujuvasti ja spontaanisti, lähes virheettömästi. Vain käsitteellisesti vaikeassa aiheessa voi esiintyä kielellistä epäröintiä.	Hallitsee laajan viestintärepertoaarin niin, että pystyy sopivaa ilmaisua käyttämällä kytkemään omat puheenvuoronsa taitavasti muiden puheenvuoroihin halutessaan ottaa puheenvuoron tai pitää sen.	Pystyy tuottamaan selkeää, tasaisen sujuvaa, hyvin jäsennettyä puhetta ja hallitsee melko hyvin keskustelun jäsentämistapoja ja sidoskeinoja.
C2	Pystyy muotoilemaan joustavasti ajatuksiaan uudestaan ilmaistakseen merkityssuhteita täsmällisesti, osoittaakseen painotuksia ja karsiakseen epäselvyyksiä. Osaa käyttää oikein ja asianmukaisesti sekä puhekielen-omaisia että kyseisellä kielelle ominaisia idiomeja, kiteytyneitä ilmauksia.	Hallitsee kielen monimutkaisenkin kieliopin johdonmukaisesti myös silloin, kun huomio on suuntautunut muualle, esimerkiksi ennaltasuunnitteluun tai muiden reaktioiden tarkkailuun.	Pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti melko pitkissä luontevissa puhekielisissä puheenvuoroissa ilma kielellisiä vaikeuksia tai kiertäen vaikeudet niin sujuvasti, että puhekumppani on tuskin tietoinen niistä.	Pystyy viestimään helposti ja taitavasti käyttäen ilmeisen vaivattomasti ei-sanallisia ja intonaatioon perustuvia vihjeitä. Pystyy sovittamaan oman panoksensa yhteiseen keskusteluun ja ottamaan täysin luontevasti puheen-vuoroja, joissa mm. viittaillee asioihin ja tekee epäsuoria viittauksia.	Pystyy tuottamaan sisällöltään johdonmukaista ja muodoltaan sidosteista puhetta käyttäen monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti sopivia keskustelun jäsentämistapoja ja esityksen yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta edistäviä sidoskeinoja.

Lähde: Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinen yhteinen eurooppalainen viitekehys. WSOY. 2003: s. 52-53.